Poliisin toteuttamien maastapoistamisten määrä on kasvanut.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Janne Lepsu kertoi Ylen aamussa torstaina, että rikosperusteisten karkotusten määrä on noussut 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Poliisi on palauttanut tai poistanut maasta tänä vuonna noin 1 600 henkilöä. Niistä karkotuksia on ollut noin 350, joista noin 50 on tehty rikosperusteella.
Maahanmuuttoviraston (Migri) valvontaosaston johtaja Tirsa Forsell kertoi lähetyksessä, että valtaosa karkotuspäätöksistä tehdään Suomessa sillä perusteella, että henkilöllä ei ole voimassa olevaa oleskelulupaa tai lupa on peruttu.
Keskustelu karkotuksista nousi otsikoihin keskiviikkona, kun Maahanmuuttovirasto kertoi peruuttaneensa rikoksista tuomitun Milan Jaffin oleskeluluvan ja määräsi hänet karkotettavaksi Irakiin.
Henkeen ja terveyteen liittyvät rikokset yleisimpiä
Rikosperusteisissa karkottamisissa on yleisimmin kyse henkeen ja terveyteen liittyvistä rikoksista, huumausaine- tai seksuaalirikoksista.
Poliisi voi tehdä esityksen maasta karkottamisesta maahanmuuttovirastolle, joka sitten päättää karkottamisesta tai käännyttämisestä.
Poliisin tehtävä on valvoa, että maassa laittomasti oleva henkilö palaa maahan, johon määräyksen mukaan pitää palata.
– Poliisin vastuulla on ulkomaalaisen maassaoloedellytysten selvittäminen ja siitä johtuvat toimenpiteet, ellei niitä ole, Lepsu selvensi.
Palautuksia ja käännytyspäätöksiä tutkinut Siirtolaisinstituutin erikoistutkija Erna Bodström arvioi Yle aamussa, että maasta poistamisten tai karkotusten määrien kasvu ei ole suurta.
Hän painotti myös, että suurin osa poistetuista henkilöistä menee muihin EU-maihin eli he ovat eri EU-maiden kansalaisia.
Se tarkoittaa usein myös sitä, että henkilöitä palaa poliisin käännyttämisen jälkeen varsin nopeastikin takaisin Suomeen.