Sámegielddat Ohcejohka, Anár ja Soađegilli leat mielde ođđa iskkadeamis, mas ámmátskuvla- ja allaskuvlastudeanttaide máksojuvvo oassi oahppoloanas, jus sii bargagohtet dáin gielddain oahpuin geargama maŋŋá. Iskkadeapmi čađahuvvo jagiin 2026–2028. Iskkadeami áigge doarjaga oahppaloana máksimii oažžu oktiibuot 5 800 euro.
Ulbmilin iskkadeamis lea hohkahit bargofámu davás. Davvi-Lappi gielddaovttastumi doaimmajođiheaddji Reija Viinanen muitala, ahte ulbmilin lea oažžut maid sámegielat bargiid.
– Sámegiella leamašan okta ágga dasa. Mii háliidit doarjut ámmátolbmuid sajáiduvvama ja orruma dáppe. Mii dárbbašit sihke suoma- ja sámegielat ámmátlaččaid deike nannet eallinfámu, čilge Viinanen.
Ovdamearkka dihte Ohcejogas lea dárbu namalassii sámegielat bargiide, dadjá Ohcejoga gielddaráđđehusa ságadoalli Vuokko Tieva-Niittyvuopio.
Jurdda oahppoloanaid buhtadeapmái lea vuolgán Davvi-Lappi gielddaovttastumis. Gielddat leat álggu rájes dorjon jurdaga ja gielddaid ovddasteaddjit beanta ávvudedje, go gieldaovttastupmi mearridii álggahit iskkadeami. Maiddái gielddaráđđehusain leat vuolgán dasa mielde, muhto praktihkalaš áššiid birra sohpet vel dárkilabbot čavčča mielde.
– Ferte vuolgit roahkkadit mielde dákkár innovatiivalaš iskkadeapmái, main sávvat buriid bohtosiid. Jus buoremus lági mielde manná, dat buktá midjiide čeahpes bargiid buot daidda surggiidde, fitnodagaide ja almmolaš sektorii, gos mis lea vátnivuohta bargofámus, jurddaša Vuokko Tieva-Niittyvuopio.
Norgga málle addán ovdamearkka Davvi-Lappi gieldaovttastupmái
Dákkár málle lea anus maid Norggas. Finnmárkkus ja Davvi-Romssas ožžot jahkásaččat eret loatnasupmis eanemustá 30 000 ruvnnu, muhto Norggas leat ságastallan supmi loktemis. Davvi-Lappi gieldaovttastupmi lea oahpasmuvvan Norgga mállii go leat plánen iskkadeami Supmii, muitala doaimmajođiheaddji Reija Viinanen.
Norgga bealde doarjja oahppoloana máksimii boahtá stáhtas. Reija Viinanen sávvá, ahte gieldaovttastumi iskkadeapmi čájeha maid Suomas stáhtii ovdamearkka boahttevuođa váras. Oahppaloana buhtadeami málle leat iskan ovddidit stáhta dásis ovddit ráđđehusbajis, muhto doppe dat ii ovdánan.
– Norggas dat lea doaibman hui bures. Galgá roahkkadit njuiket dakkár iskkadeapmái ja bargagoahtit ášši ovdii. Lean hui rámis dán guovllu nana dáhtus ja politihkalaš mearrideddjiid roahkkatvuođas, dadjá Viinanen.
Vel ii leat diehtu das, goas oahppaloana buhtadusaid sáhttá ohcagoahtit dahje makkárat leat dárkilis eavttut buhtadusa oažžumii. Iskkadeami váldoulbmilin lea goit giktalit olbmuid fárret iskkadangielddaide, nappo buhtadeamis vuoruhit sin, geat fárrejit davás bargui. Oanehis áiggi gielddas ássan olbmot sáhttet maid oažžut buhtadusa.
Buhtadeami goittotge oažžu easkka dalle, go lea ássan 12 mánu iskkadangielddas. Buhtadusa sáhttá oažžut maid go bargá gáiddusin dahje mátkkošta barggu dihte boaittobeal guovllus. Maiddái sii, geat álggahit iežaset fitnodatdoaimma, sáhttet ohcat buhtadusa.
