Jopa 49 prosenttia nettikyselyyn vastanneista työntekijöistä ajattelee, että tekoäly jakaa työtehtävät reilummin kuin ihminen. 38 prosenttia uskoo, että työskentelyllä ”koneen alaisuudessa” olisi positiivinen vaikutus urakehitykseen. Tämä käy ilmi ammattikorkeakoulu Haaga-Helian kyselystä.
– Ihmiset saattavat kokea, että koneella johtajana ei ole ennakkoasenteita ketään kohtaan, ei subjektiivista harkintaa eikä kaveripolitiikkaa tai suosimista, sanoo Anna Lahtinen, Haaga-Helian vanhempi tutkija.
Lahtisen mukaan lähes puolet työntekijöistä on kyselyn perusteella valmiita hyväksymään koneen osana johtamista.
Yli puolet vastaajista olisi valmis jakamaan heistä kerättyä monenlaista tietoa vähintään anonymisoituna.
– Yksityisyyttä rikkoviksi koetut tiedot, kuten video- tai äänitallenteet työstä, biometrinen valvonta tai työsähköpostien analysointi, eivät herättäneet halua jakaa dataa, Lahtinen sanoo.
Kyselyn vastaajat valitsevat silti selvästi mieluummin ihmisjohtajan kuin algoritmin. Esimerkiksi suoritusten asettamisessa ja arvioinnissa ei haluta koneen päättävän.
Toisaalta palkkioiden tasa-arvoisuudessa kone nähtiin ihmisjohtajan veroisena tai jopa hieman parempana.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kyselytutkimukseen vastasi yhteensä yli 1 700 henkilöä. Suomesta. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu toteutti valtakunnallisen Kone johtajana -tutkimuksen avoimena nettikyselynä touko- ja kesäkuussa 2025. Kysely keskittyi asiantuntija- ja tietotyötä tekeviin henkilöihin.
Nuoret ovat valmiita konepomoihin
Nuoremmat työntekijät, joihin kyselyssä lukeutuvat alle 40-vuotiaat, suhtautuvat konejohtamiseen positiivisemmin kuin vanhemmat kollegansa. Heidän kohdallaan erot ihmis- ja konejohtamisen suosion välillä kaventuvat kaikissa johtamistyyleissä.
Lisäksi nuoret uskoivat, että he olivat jo kokeneet koneen johtamaa työtä.
Nuoremmat työntekijät ovat myös valmiimpia jakamaan henkilökohtaisia tietojaan automaattisille johtamisjärjestelmille. He suhtautuvat positiivisemmin palkkatietojen, äänitallenteiden, videokuvan, hyvinvointidatan ja demografisten perustietojen luovuttamiseen automaattisille johtamisjärjestelmille.
Kaiken kaikkiaan konejohtaminen on jo täällä. Yli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta uskoo, että jatkossa työpaikoilla johtavat yhä enemmän koneet.
Millaisia tehtäviä koneet sitten ottavat esihenkilöiltä?
Koneet esimerkiksi jo seuraavat monissa maissa työaikoja, sijaintia, taukoja sekä tietokoneen käyttöä. Ne mittaavat tehdyn työn määrää ja arvioivat suorituksen laatua. Toisaalta koneet jakavat myös tehtäviä ja ohjeita sekä neuvovat ongelmissa.
– Suomessa lainsäädäntö estää tiukan algoritmijohtamisen, esimerkiksi työn reaaliaikaisessa valvonnassa, Lahtinen sanoo.
Työn valvomiseen liittyy runsaasti eettisiä ongelmia.
Lahtinen kertoo esimerkkejä, kuten että Amazonin logistiikkakeskuksissa on raportoitu, että algoritmiperusteinen työnjako ja tuottavuuden seuranta eivät automaattisesti huomioi työntekijöiden taukotarpeita. Kiinassa taas asiakaspalvelutyöntekijöiden ilmeitä valvotaan koneilla. Kone ilmoittaa, jos hymy hyytyy.
Keskossa tekoäly muistuttaa merkkipäivistä ja seuraa työhyvinvointia
Algoritmisesta johtamisesta puhutaan nyt työelämässä paljon, kuten tekoälyn käytöstä yleensäkin. Käytännön esimerkkejä saa kuitenkin hakea.
Keskon HR-johtaja Niklas Bergström sanoo, että Keskolla tekoäly nähdään ennen kaikkea työkaluna, joka tukee esihenkilöitä.
HR-johtajan mukaan yhtiöllä on tuore tekoälystrategia, jonka keskiössä on kehityksen systemaattinen edistäminen ja asiakaskokemuksen parantaminen.
Keskolla tekoälyä hyödynnetään muun muassa työhyvinvoinnin seurannassa, työvuorosuunnittelussa ja henkilöstön muistamisessa.
Esimerkiksi poissaolojen kertymisestä järjestelmä voi nostaa esiin keskustelun tarpeen tai muistuttaa merkkipäivistä. Työvuorot puolestaan voidaan rakentaa algoritmien avulla, mutta lopullisen päätöksen tekee aina ihminen.
– Kyse ei ole siitä, että tekoäly korvaisi johtajat, vaan se toimii sparraajana ja rutiinien helpottajana, Bergström sanoo. Hän kertoo aamulla kuntosalilla kyselleensä tätä haastattelua varten ajatuksia tekoälyltä.
Bergström sanoo, että johtamisessa kone säästää aikaa ja parantaa laatua.
– Tekoäly voi esimerkiksi auttaa esihenkilöä tulkitsemaan laajoja työtyytyväisyyskyselyiden tuloksia tai tukea työntekijää henkilökohtaisen osaamisen kehittämisessä.
Myös hän pitää konetta ihmistä tasapuolisempana johtajana.
– Onhan se tasapuolisempi, koska se käsittelee dataa ennakkoon asetettujen rajojen mukaan. Mutta inhimillisyys jää silti ratkaisevaan rooliin, hän toteaa.
Tekoälyyn liittyvä huoli on hänen mukaansa vähentynyt, kun ymmärrys on kasvanut.
– Keskustelu lähtee usein riskeistä. Haluaisin kääntää ajattelun niin, että ensin etsitään mahdollisuudet ja sitten arvioidaan, mitä voidaan toteuttaa vastuullisesti.
Juttua muokattu 23.9. kello 9.48. Korjattu kyselytutkimus nettikyselyksi.