Sokki. Kuolinisku. Menetys.
Nämä sanat sanotaan ääneen aina, kun iso työllistäjä laittaa pillit pussiin paikkakunnalla.
Viimeisin järkytys koettiin tänä kesänä Lappeenrannassa, jossa Kaukaan tehtaan paperintuotantoa uhkaa alasajo.
Viisi vuotta sitten mustat pilvet kerääntyivät Kaipolan ylle Jämsässä. UPM ilmoitti, että se sulkee paperitehtaan vuoden 2020 loppuun mennessä.
Tieto oli musertava tehtaan sadoille työntekijöille, kuten jämsäläiselle Marko Elokannakselle, 58. Hänellä oli työuraa siinä vaiheessa takana reilut 30 vuotta.
– Ounastelimme, että yksi tai kaksi konetta pysähtyy. Kyllä se hämmästytti, että koko tehdas menee kiinni.
Kun Kaipola-isku tuli, tehtaan silloinen pääluottamusmies Ismo Salonen ei peitellyt tunteitaan tiedotustilaisuudessa elokuussa 2020:
Puoli vuotta myöhemmin, keväällä 2021, huonot uutiset saapuivat Veitsiluodon saarelle Kemiin. Stora Enso ilmoitti sulkevansa kaupungista paperi- ja sellutehtaan ja irtisanovansa satamäärin väkeä.
Tehtaalla ei ehditty viettää 100-vuotisjuhlia.
Pääluottamusmiehenä sulkemisaikaan toiminut Mikko Alamommo kommentoi lakkautusta Ylen tv-uutisissa huhtikuussa 2021:
Syy tehtaiden lakkautuksiin oli paperin kysynnän pitkään jatkunut lasku, jota koronapandemia vauhditti. Metsäyhtiöt eivät nähneet Kaipolaa ja Veitsiluotoa enää riittävän kilpailukykyisinä.
Sama kehityskulku näyttää jatkuvan.
Ylen haastattelemat tutkijat ennustavat, että paino- ja kirjoituspaperin tuotanto jatkaa laskuaan seuraavat kymmenen vuotta. Samoin käy nähtävästi paperitehtaiden määrälle.
Veitsiluodosta potkut sai lopulta 550 ja Kaipolasta yli 400 työntekijää.
Valtio myönsi Kemin seudulle rakennemuutoksen hoitoon 12,7 miljoonaa euroa. Jämsän seutu sai 8,5 miljoonaa.
Kriisiryhmät aloittivat toimintansa paikkakunnilla välittömästi. TE-palvelut vietiin nopeasti tehtaille, joissa irtisanotuilla oli mahdollisuus henkilökohtaisiin tapaamisiin. Uudelleenkoulutukseen ja yrityksen perustamiseen sai tukea ja neuvontaa.
Marko Elokannas oli Jämsässä niitä harvoja irtisanottuja, jotka ryhtyivät yrittäjiksi. Hän opiskeli jo lakkautusta seuraavana keväänä veneenrakentajaksi ja perusti oman puuverstaan.
Sen piti olla kuolinisku
Viisi vuotta myöhemmin voi todeta, ettei paperitehtaan lakkautus iskenyt kuoliaaksi sen paremmin Meri-Lappia kuin Jämsänjokilaaksoakaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Jämsän seudulla paperitehtaan lakkautuksen jälkihoitoon olisi vielä rahaakin tarjolla. Myönnetystä äkillisen rakennemuutoksen tukipotista on käyttämättä yhä yli 2,5 miljoonaa euroa.
Eniten on käyttämättä yritystukia. Niitä voisivat hakea kasvuhakuiset keskisuuret yritykset, joita on seudulla vähän.
Jos rahaa ei haeta tämän vuoden loppuun mennessä, varat palautuvat valtiolle muuhun käyttöön.
Suurin osa tehtailta irtisanotuista löysi töitä.
Kemissä he työllistyivät esimerkiksi Outokummun terästehtaille Tornioon ja Stora Enson yksiköihin muualle Suomeen.
Jämsässä useimmat irtisanotut pääsivät töihin muille paperitehtaille, kuten Jämsänkoskelle, Mänttään ja Äänekoskelle.
Pelätty vaikutus alihankintaketjun lähes 300 yritykseen jäi pieneksi, koska niiden liikevaihdosta vain noin neljäsosa tuli Kaipolasta.
Myös eläköitymiset vähensivät työttömien määrää.
Kummallakin paikkakunnalla tilanne jätti kuitenkin jälkeensä noin 50 työtöntä.
Entinen pääluottamusmies Mikko Alamommo kertoo, että osan on yhä vaikea työllistyä:
Yrittäjäksi ryhtynyt Elokannas on iloinen, että monet entiset työkaverit ovat löytäneet työtä. Hän ajatteli ensin itsekin, ettei paikkakunta voi selvitä eikä sadoille irtisanotuille voi riittää työpaikkoja.
Videolla hän kertoo, mitä potkuista seurasi:
Sokki pakotti ajattelemaan huomista
Aluekehitysjohtaja Johanna Osenius työ- ja elinkeinoministeriöstä on huomannut, että paperitehtaiden lakkautusten todelliset vaikutukset ovat yleensä ensijärkytystä pienemmät.
Nyt kun samat uhkakuvat varjostavat Lappeenrantaa, Kemin ja Jämsän viesti on: elämä jatkuu.
Lakkautusten myötä paperipaikkakunnat ovat ymmärtäneet, ettei niiden kannata enää jättäytyä yhden ison työllistäjän varaan.
– Kuntien kriisinsietokyky on parantunut, ja työtä tehdään elinkeinorakenteen uudistamiseksi ja vahvistamiseksi, Osenius sanoo.
Vanhat tehdasalueet halutaan valjastaa uuteen käyttöön. Toimivat liikenneyhteydet ja sijainti veden äärellä tarjoavat valmiit puitteet.
Tulevaisuuden mahdollisuuksia on pohdittu alueellisissa kehittämishankkeissa, jotka on rahoitettu valtion rakennemuutostuella.
Paikkakunnat näkevät mahdollisuutenaan etenkin vihreän siirtymän, kuten kiertotalouden. Siinä tärkeitä ovat ekosysteemit, joissa useat yritykset tekevät yhteistyötä ja hyödyntävät esimerkiksi toistensa jätteitä tai hukkalämpöä.
Jämsän Kaipolassa suurimmat odotukset kohdistuvat Corsair Finlandiin, joka on aloittamassa koeajojen jälkeen muoviöljyn tuotannon.
Kaipolaan on rakenteilla akkuvarasto, ja tehdasalueelle on suunniteltu myös suurta kalanjalostuslaitosta. Vanhoissa tehdasrakennuksissa toimii yrityksiä, kuten paperikoneen teloja kunnostava Voith ja pellettivalmistaja Kaipolan Pelletti.
Myös Kemissä vanha tehdasalue kiinnostaa uusia toimijoita. Saarella toimivat Stora Enson saha ja isobritannialaisen Bilt Tekin rakentama datakeskus sekä useita muita yrityksiä, kuten Nevel, Nordkalk ja Eurofins. Myös puolustusvoimat on tehnyt ehdollisen vuokrasopimuksen paperitehtaan tyhjistä arkittamohalleista.
Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen penää Veitsiluotoon etenkin biotalouden investointeja.
– Toivottavasti siellä on tulevaisuudessa iso bioenergian tuotantoyksikkö, jossa hyödynnetään vetyä ja hiilidioksidia ja tuotetaan Euroopan tarpeisiin esimerkiksi lannoitteita ja polttoaineita. Se olisi koko Suomen etu.
Ruotsalainen sysää vastuuta myös metsäyhtiöille. Hän on sitä mieltä, että pörssihuumassa niiltä unohtuu helposti kotiseuturakkaus.
Artikkelia varten on saatu tietoa myös Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahalla (AKKE) tehdyn Tikka-hankkeen asiantuntijoilta, Kemin kaupungin kehittämisyhtiö Digipolikselta, Jämsän kaupungin yritys- ja työllisyyspalveluiden työntekijöiltä sekä Kaipolan tehdasalueen uusilta toimijoilta.