Suomen päätös allekirjoittaa niin sanottu New Yorkin julkilausuma Palestiinan kysymyksen rauhanomaisesta ratkaisemisesta on askel matkalla historian oikealle puolelle, sanoo Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.
– Tämä on yksi askel siihen suuntaan. Kovin pieni, mutta kuitenkin, Juusola sanoo puhelinhaastattelussa New Yorkista.
Myös tasavallan presidentti Alexander Stubb on luonnehtinut Palestiinan tunnustamista aiheeksi, jossa on kyse asettumisesta ”historian oikealle puolelle”.
Tosin nyt allekirjoitetussa julkilausumassa ei ole kyse Palestiinan tunnustamisesta, vaan vasta siitä, että palestiinalaiset otetaan huomioon alueen toimijana.
Tämän hetken kriisiä julkilausuma ei ratkaise.
– Julkilausuman merkitys on siinä, että Suomi liittyy siinä enemmän mukaan toimiin, jotka pyrkivät alkamaan ratkaisemaan palestiinalaiskysymystä ja nostamaan sitä esille, Juusola muotoilee.
Julkilausuman painoarvoa lisää se, että sen ovat muotoilleet yhdessä sekä länsimaa että arabimaa, Ranska ja Saudi-Arabia. Juusola katsoo, että Saudi-Arabian aktiivisuus kertoo siitä, että arabimaailmassa on halua tunnustaa Israel, kunhan se ratkaisee palestiinalaiskysymyksen.
Merkittävää on myös se, että julkilausumassa arvostellaan Hamasia ja pyritään siirtämään sitä sivuun.
”Tuomitsemme Hamasin 7. lokakuuta tekemät iskut siviilejä vastaan. Tuomitsemme myös Israelin iskut Gazan siviilejä ja siviili-infrastruktuuria vastaan, saarron ja nälänhädän, jotka ovat johtaneet tuhoisaan humanitaariseen katastrofiin ja suojelukriisiin”, julkilausumassa sanotaan.
Koko julkilausuman epävirallinen suomennos löytyy ulkoministeriön sivuilta.
Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan julkilausuma on pitkiin aikoihin merkittävin kansainvälinen ponnistus luoda edellytykset kahden valtion ratkaisulle.
Hän huomauttaa, että merkittävä osa Suomen verrokkimaista on liittynyt tai liittymässä julkilausumaan. Hallituksessa ei ole ollut julkilausuman hyväksymisestä yksimielisyyttä.
Juusolan mielestä on liian toiveikasta tulkita, että julkilausuma olisi merkittävä askel pitkäaikaista kriisin ratkaisemiseksi.
– Valitettavasti tällä hetkellä suuret voimat vetävät toiseen suuntaan. Se, mitä Israel tekee alueella ja mitä Yhdysvallat tekee tukemalla Israelia varsin yksiselitteisesti, se on tällä hetkellä se suurempi voima.
Juusola pitää kuitenkin myönteisenä, että Suomi on hyväksynyt julkilausuman. Sen ulkopuolelle jättäytyminen olisi saattanut olla ainakin haitta Suomen kansainväliselle maineelle.
– On tietysti tulkintakysymys kuinka suuri mainehaitta on. Kysymys on siitä, mihin leiriin haluamme kuulua.
Näin Stubb kommentoi kysymystä Palestiinan tunnustamisesta toukokuussa: