Pohjalaiskunnissa odotetaan vielä tietoa, miten paljon kotouttamisesta leikattavat rahat vähenevät.
Sen kummemmin Seinäjoella kuin Vaasassakaan ei ole tietoa täsmällisistä summista. Oletus on, että pakolaisten määrän mukaan maksettava korvaus pienenee.
Seinäjoen elinvoimajohtaja Erkki Välimäki toivoo, että rahanmenetys olisi kuitenkin sellainen, jonka kanssa selvitään.
– Ihmisillä on paljon kysyttävää, on paljon autettavaa ja tuettavaa. Suomalainen järjestelmä ei avaudu äkkiä, varsinkaan jos kielitaito ei ole kehittynyt kunnolla, hän perustelee tarvetta.
Hallitus ilmoitti tiistaina budjettiriihensä lopuksi, että lisäsäätöjä otetaan kotouttamisen palveluista yhteensä 30 miljoonaa euroa. Samalla kuntien lainsäädännöllisiä velvoitteita karsitaan.
Välimäki arvelee, että kevennyksiä saattaa tulla tulkkauspalveluihin. Tämä ei kuntien tilannetta juuri muuta.
– Kyllähän meidän pitää järjestää palvelut niin kuin niitä tarvitaan.
Vastuut tulivat, rahat lähtevät
Alun perin hallitus on leikkaamassa tuntuvasti enemmän eli kotouttamisrahat ja pakolaiskiintiöt kokonaan. Nyt leikkausten painopiste siirtyi vuodelle 2027.
Kunnissa säästöjen loivennus helpottaa, mutta on jättänyt toiminnasta epäilyksen varjon.
Vaasan kotouttamispäällikkö Hanna Kakko sanoo, että viimeksi kun leikattiin, tehtäviä lisättiin. Vuoden alusta tuli voimaan esimerkiksi kotoutumislaki, joka jättää vastuun kotouttamisesta kunnille.
Laki velvoittaa esimerkiksi yhteiskuntaorientaatioon, joka tehdään pakolaisten omalla äidinkielellä.
Myös Välimäki huomauttaa olevan ”hauskaa touhua”, että vuoden alusta kunnille tulivat voimaan vastuut, mutta jo samana vuonna palveluilta meinataan viedä rahat pois.
”Meillä on intressi onnistua”
Seinäjoella kotouttamiseen on tullut tukea tänä vuonna yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Suurin palvelujen käyttäjäryhmä ovat ukrainalaiset.
Palveluja tarvitaan, vaikka rahoja leikataankin. Taustalla on tarve työvoimasta ikäluokkien pienentyessä.
– Meillä on intressi onnistua kotouttamisessa. Eihän me tätä tehdä vain siksi, että valtio rahoittaa, vaan siksi että haluamme näistä ihmisistä Seinäjoen kaupungin asukkaita, Välimäki painottaa.
Kaupungissa on jo vakinaistettu maahanmuuttajien neuvonta- ja ohjauspalvelu Moni. Jos säästää pitää, mietittäväksi saattavat tulla muiden palveluiden määräaikaiset työsuhteet.
Tällä hetkellä kotouttamiskorvauksilla rahoitetaan kuntien kielikoulutusta, työllistymisen edistämistä ja monikielisiä palveluja. Palvelujen lisäksi rahalla maksetaan esimerkiksi kotouttamispalveluiden henkilöstön palkat.
Vaasassa pakolaistaustaisten korvausten piirissä on yli 1 000 henkilöä. Seinäjoella kotouttamispalveluita käyttää noin 600 ihmistä.