Muuntohuume alfa-PVP eli peukku on ollut suomalaisen median otsikoissa viime viikkoina lähes päivittäin.
Siihen liitetään poikkeuksetta adjektiivi ”vaarallinen”, ja lukijoille voi välittyä kuva, että ainetta ja sen käyttäjiä on syytä pelätä.
Huumeiden erityisasiantuntija Sanna Kailanto Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) totesi Ylen artikkelissa elokuun lopulla, että häntä harmittaa ”puhe peukkua käyttävistä ihmisistä vaarallisina muille kansalaisille”.
Yle soitti Kailannolle ja kysyi, mitä hän oikein tarkoitti.
Kailannon mielestä puhe alfa-PVP:stä on saanut ihmiset näkemään ainetta käyttäviä ihmisiä joka puolella, ja kaikki kaduilla esiintyvä uhkaava käyttäytyminen menee nyt sen piikkiin.
Se on omiaan lisäämään paitsi ihmisten kokemaa turvattomuuden tunnetta ja pelkoa, myös kielteisiä asenteita huumeriippuvaisia kohtaan ja huumeiden käytön moralisointia.
Ongelmakäyttäjien määrä ei kuitenkaan ole noussut, eikä huumekuolemien määrässä näy suurta alfa-PVP:n aiheuttamaa tilastopiikkiä.
Miten suuri ongelma alfa-PVP sitten on, ja kuinka vaarallisia sen käyttäjät ovat? Kailanto, hankepäällikkö Annuska Dal Maso Ehkäisevästä päihdetyöstä (Ehyt) ja talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo Helsingin yliopistosta vastaavat.
Alfa-PVP on korvannut amfetamiinia
Mikko Salasuo on seurannut suomalaista huumekulttuuria 30 vuoden ajan. Hän sanoo, että alfa-PVP on ensimmäinen muuntohuume, joka on levinnyt laajemmin ongelmakäyttäjien piirissä.
Salasuon mukaan Suomessa on arviolta 40 000 ongelmakäyttäjää, joista perinteisesti noin puolet on ollut amfetamiinin ja puolet opioidien käyttäjiä. Alfa-PVP toimii korvikkeena amfetamiinille.
– Ongelmakäyttäjät saavat halvempaa, mutta huonompaa ja vaarallisempaa ainetta. Se poistaa tai ainakin peittää amfetamiinin vieroitusoireet, Salasuo sanoo.
Vaikka potentiaalinen käyttäjäryhmä on noin 20 000 ihmistä, kaikki amfetamiinin käyttäjät tuskin ovat siirtyneet alfa-PVP:hen. Salasuo arvioi, että kokeilijoita ja käyttäjiä on korkeintaan joitakin tuhansia.
Viimeisin viranomaisrekistereihin perustava arvio ongelmakäyttäjien määrästä on vuodelta 2017.
Alfa-PVP on synteettinen stimulantti, joka on vahvempaa kuin amfetamiini tai metamfetamiini. Se voi esiintyä jauheena, kiteinä tai tabletteina, ja sitä käytetään nuuskaten, polttamalla, kapseleina tai suonensisäisesti.
Tutkimustietoa on vähän
Julkisuudessa on puhuttu paljon alfa-PVP:n käyttäjien väkivaltaisuudesta.
Heidän käytöstään kuvataan poikkeavaksi ja arvaamattomaksi. Peukun käyttäjä saattaa huudella, liikehtiä levottomasti ja puhua näkymättömälle.
Käyttäjäkuvauksia ovat julkaisseet muun muassa Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-Sanomat ja Yle.
– Mediassa luodaan sellaista mielikuvaa, että meillä on kadut täynnä aggressiivisia ja ahdistavalla tavalla käyttäytyviä ihmisiä, jotka käyvät kaikkien vastaantulijoiden kimppuun, sanoo Annuska Dal Maso.
Lääketieteellistä tutkimusta alfa-PVP:n vaikutuksesta käyttäjiin on vähän. Mitään tutkimusta siitä, kuinka monessa käyttäjässä se mahdollisesti aiheuttaa väkivaltaa, ei ole, THL:n Sanna Kailanto huomauttaa.
Hän uskoo, että uutisointi alfa-PVP:stä on nostanut sen ihmisten tietoisuuteen, ja he kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota huumeiden käyttäjiin.
– Alfa-PVP ei ole Helsingissä uusi asia. Sitä on käytetty enenevässä määrin kohta kaksi vuotta. Vuosi sitten siihen ei kiinnitetty huomiota.
THL:n jätevesiseurannan uusimpien tulosten mukaan pitoisuudet ovat vähentyneet Helsingin jätevesissä viime vuodenvaihteesta.
Poliisin mukaan päihteiden käytön aiheuttamat järjestyshäiriöt ja turvattomuuden tunne ovat kuitenkin lisääntyneet pääkaupunkiseudulla.
Häiriöt herättävät huomiota
Mikko Salasuo on Kailannon kanssa samoilla linjoilla. Ongelmakäyttäjien määrä tuskin on noussut, mutta he ovat nousseet puheenaiheeksi.
– Yhteiskunta kiinnostuu huumeista näköjään vasta, kun käyttäjien keskuudessa leviää huume, jonka käyttö aiheuttaa ulkopuolisille häiriötä, Salasuo sanoo.
Hän toivoo, että huomiosta seuraisi jotakin myönteistä, ja ihmiset alkaisivat miettiä, miten huumeongelmaa voitaisiin hoitaa.
Kailanto korostaa, että amfetamiini, opioidit ja aineiden monipäihdekäyttö aiheuttavat edelleen suurimmat haasteet terveyspuolella.
– Jos puhutaan pelkästään Helsingin seudusta, niin täällä alfa-PVP alkaa näytellä melko suurta osaa huumeriippuvuudesta kärsivien ihmisten haasteista. Mutta kun katsotaan muita kaupunkeja, niin sen painoarvo vähenee.
Hänen mukaansa Tampereen pohjoispuolella alfa-PVP:tä ei ole käytännössä lainkaan, joten esimerkiksi Oulussa aineesta on turha olla huolissaan, vaikka sen leviämiseen kannattaa varautua.
Kaikki kolme asiantuntijaa ovat sitä mieltä, että huumausaineita tulee ja menee. Alfa-PVP:n jälkeen voi tulla crack- tai nitatseeni-epidemia. Yksittäisten aineiden sijaan huumepolitiikasta pitäisi kiinnittää huomiota kokonaisuuteen.
”Suomessa ei ole huumepolitiikkaa”
Salasuon mukaan YK:n huumausaineyleissopimus vuodelta 1961 loi kontrolliperustaisen huumepolitiikan. Suomessakin on ajateltu, että huumepolitiikan pitää estää ihmisiä kokeilemasta ja käyttämästä huumeita.
– Se ei ole vähentänyt käyttöä. Se ei ole vähentänyt haittoja. Se on aiheuttanut valtavat pimeän kaupan markkinat, Salasuo luettelee.
Maailmalla käännekohta oli YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin vetämän komission vuonna 1991 julkaisema raportti, jossa julistettiin, että huumeiden vastainen sota oli epäonnistunut. Salasuon mielestä Suomessakin olisi korkea aika kokeilla toisenlaista, sosiaali- ja terveyspainotteista huumepolitiikkaa.
Sosiaaliministeri Sanni Grahn-Laasonen ja sisäministeri Mari Rantala ovat reagoineet alfa-PVP:n aiheuttamaan ongelmaan ja kutsuneet asiantuntijoita koolle keskustelemaan.
– Tilannehan on aika hassu. Näiden samojen puolueiden edustajat ovat leikkaamassa rahaa niiltä järjestöiltä, jotka tekevät töitä huumeita käyttävien ihmisten parissa, Salasuo sanoo.
Myös Annuska Dal Maso ihmettelee, miksi sotesta ja järjestörahoituksesta leikataan.
– Johtuuko se siitä, että kyse on huumeista, laittomista aineista? Onko kyse siitä, että ihminen tekee rikoksen joka kerta, kun hän käyttää huumeita?
– Siksikö politiikot eivät halua ottaa tähän kantaa? Siksikö päihdepolitiikkaa ei haluta päivittää ajan tasalle?
Stigman sijaan ratkaisuja
Annuska Dal Maso nostaa esille kolme asiaa akuutin alfa-PVP-tilanteen ratkaisemiseksi.
– Ihmisten pitäisi päästä todella nopeasti hoitoon, ja hoidossa pitäisi olla käytettävissä oikeat välineet ja korvaushoidot, Dal Maso sanoo.
Hänen mielestään Suomessa pitäisi ottaa käyttöön stimulanttikorvaushoito, joka voisi auttaa vähentämään käyttöä ja haittoja.
Lisäksi nykyiset vieroitusjaksot ovat liian lyhyitä, eivätkä kaikki pääse vieroituksen jälkeen suoraan kuntoutukseen.
Terveysneuvontaa huumeiden käyttäjille pitäisi päivittää, koska nykyisin se kohdistuu huumeiden hygieeniseen piikittämiseen.
– Se pitää päivittää siten, että siellä tarjotaan myös polttovälineitä ja polttamiseen kohdistettua neuvontaa. Se on ainoa tapa saavuttaa ihmisiä, jotka polttavat alfa-PVP:tä.
Lisäksi hän perää resursseja ennaltaehkäisevään työhön ja jalkautuvaan työhön.
Pilvessä on hopeareunus
Mikko Salasuo tunnustautuu lopulta optimistiksi. Hän ei usko, että alfa-PVP:n kaltaiset muuntohuumeet saisivat Suomessa pysyvää jalansijaa.
– Eiväthän ne sosiaaliset haitat ole mukavia käyttäjillekään. Eivät he koe psykoottisia tiloja mieluisiksi, eivätkä halua, että heitä aletaan potkia päähän.
Hän ei usko Suomessa sellaiseen kehitykseen, jota on nähty esimerkiksi Yhdysvalloissa. Siellä yhdessä voi olla kymmeniätuhansia ongelmakäyttäjiä, jotka elävät tietyllä alueella ja jotka ovat käytännössä syrjäytyneet yhteiskunnasta.
Hän pitää alfa-PVP:n rantautumista Suomeen buumina, ja sen laantuminen kestää oman aikansa.
– Tuskin mitään pysyvää peukkukulttuuria on syntymässä, mutta tietysti se vaatii ripeitä ja aktiivisia toimia.