– Nyt on liikettä Venäjä-pakotteiden kiristämistä kohti, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Niklas Helwig Ylelle.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi sunnuntaina, että Washingtoniin saapuu alkuviikolla Euroopan johtajia. Tapaamisissa neuvotellaan Ukrainan sodasta ja mahdollisista lisäpakotteista Venäjää vastaan.
Jo aiemmin kerrottiin, että EU:n pakotevastaavat tulevat neuvottelemaan Washingtoniin valtiovarainministeriöön pakotteista.
Tarkemmin ei ole kerrottu, ketkä matkustavat Yhdysvaltoihin. Suomen presidentti Alexander Stubb ei tapaa Trumpia.
Pakotteiden laajentaminen ei ole varmaa
Helwig muistuttaa, että Trumpin toimintatavat tuntien mikään ei ole varmaa.
– On hyvin vaikea ennustaa, tuleeko todellakin uusia pakotteita. Hän on perääntynyt tässä asiassa aiemminkin.
Trump aikoo keskustella lähipäivinä myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Putinkin saattaa ylipuhua Trumpin.
– Sanotaan, että Trump on samaa mieltä sen henkilön kanssa, jonka kanssa on viimeksi puhunut. Putin on taitava vaikuttamaan häneen, sanoo Helwig.
Helwigin mukaan EU on kuitenkin lisännyt Venäjän painostusta. Eikä Trumpkaan halua näyttää heikolta, kun Venäjä lisää ilmaiskujaan Ukrainassa eikä Putin suostu neuvottelemaan Venäjän ulkopuolella Ukrainan presidentin, Volodymyr Zelenskyin kanssa.
EU käy yhä kauppaa Venäjän kanssa
Trump haluaisi, että Euroopan maat lopettavat energiaostot Venäjältä. EU on suurin venäläisen nesteytetyn maakaasun ostaja ja osti viime vuonna yhä myös raaka-öljyä. Määrä vastasi kuutta prosenttia Venäjän raakaöljyn viennistä.
Viime vuonna venäläistä nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä tuotiin EU:hun ennätyksellisen paljon. Suomi lopetti kuitenkin viime vuoden kesäkuussa LNG:n tuonnin Venäjältä.
EU-maiden tuonti Venäjältä oli viime vuonna selvästi suurempaa kuin Yhdysvaltain, arvoltaan liki 36 miljardia dollaria. Sekin on vain murto-osa entisestä. Tuonti on pudonnut lähes 90 prosenttia. Raakaöljyä tuodaan Unkariin.
Myös Yhdysvallat käy kauppaa yhä Venäjän kanssa, mutta senkin volyymi on murto-osa entisestä. Viime vuonna Yhdysvaltain Venäjän-tuonnin arvo oli 2,6 miljardia dollaria.
Rankaisutulleja Venäjän kauppakumppaneille?
– Trumpin virkakaudella ei ole asetettu uusia pakotteita Venäjälle, vaan ne asetettiin Bidenin aikana. EU on antanut tänä vuonna kolme uutta pakettia ja 19. pakotepaketti tulossa. Trumpin hallinto on empinyt, vertaa Helwig.
Republikaanien ja demokraattien yhteinen aloite, joka mahdollistaisi 500 prosentin rankaisutullit Venäjän kanssa kauppaa käyville maille, on jäänyt odottamaan senaattiin Trumpin neuvotteluprojektin etenemistä.
– Yhdysvallat voi vaikuttaa maksuliikenteeseen tai öljytankkerien liikenteeseen sekä vaikuttaa Venäjän vientiin määräämällä pakotteita sen kauppakumppaneille, muistuttaa Helwig.
Trump nosti elokuun lopulla Intian tuonnilta perittävät tullit 50 prosenttiin rangaistukseksi siitä, että maa ostaa öljyä Venäjältä.
Uusia toissijaisten pakotteiden kohdemaita voisivat olla vaikkapa Turkki tai Kiina, mutta päätös Nato-liittolaista Turkkia koskevista rankaisutulleista olisi poliittisesti vaikea.
Venäjä puolestaan kommentoi maanantaina uhmakkaasti pakotteiden kiristämistä Kremlin tiedottajan, Dmitri Peskovin suulla.
– Millään pakotteilla ei Venäjää saada muuttamaan nykyistä asiaintilaa, josta presidenttimme on jatkuvasti puhunut, sanoi Kremlin tiedottaja.