Viiden Pohjois-Karjalan kunnan omistama jäteyhtiö Puhas aikoo ensimmäisenä suomalaisena jäteyhtiönä jakaa kuntalaisten jätemaksuja osinkoina omistajakunnilleen.
– Ensimmäistä kertaa kuulen, että omistajalta tulee tällainen ukaasi, että pitäisi saada miljoona euroa ulos ja vaatimus muuttaa osakassopimusta, ihmettelee Suomen kiertovoiman lakimies Matias Penttilä.
Suomen kiertovoima edustaa kuntien jäteyhtiöitä ja toimii niiden yhteistyö- ja edunvalvontaelimenä.
Aiemmin jäteyhtiöt eivät ole maksaneet kuntalaisten jätemaksuja osinkoina ulos. Osinkoja on maksettu vain rahoista, jotka on hankittu myymällä palveluja yrityksille.
Viime vuoden tilinpäätöksessään Puhas ennakoi, että Joensuun kaupunki aikoo edellyttää yhtiöltä osingonmaksua. Yhtiön mukaan se saattaisi heikentää yhtiön taloutta ja johtaa jätemaksujen korotukseen. Aiemmin voitto oli käytetty jätehuollon investointeihin ja kehittämiseen.
Puhas päätti elokuussa ylimääräisessä yhtiökokouksessa sallia osingonjaon. Myös kaikki osakaskunnat, viimeisimpänä Ilomantsi, ovat hyväksyneet osakassopimuksen päivittämisen ja osingonjaon mahdollistamisen.
Pääomistaja Joensuun kaupunki haluaa nostaa Puhaksesta miljoona euroa. Esimerkiksi Ilomantsille osinkoa olisi tulossa noin 100 000 euroa.
Päätehtävä on jätehuolto eikä taseen paisuttaminen
Puhas järjestää Joensuun, Ilomantsin, Liperin, Kontiolahden ja Polvijärven lakisääteiset jätepalvelut, joista kuntalaiset maksavat yhtiölle.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala toivoo, että kunnat ymmärtävät jätehuoltoyhtiön päätehtävän, joka on jätehuolto.
– Se ei ole hirveän rahamäärän tuottaminen budjettiin.
Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiöiden päätehtävä on tuottaa voittoa, ellei yhtiön yhtiöjärjestyksessä muuta sanota. Jätelaki taas sallii kohtuullisen osingonjaon.
Kuntaliiton Innala muistuttaa, että jätelain kirjaus rajoittaa osakeyhtiölain mukaisen päätehtävän eli osingonjaon toteuttamista.
Osingonjaon kohtuullisuutta arvioitu ”takautuvasti”
Joensuu omistaa Puhaksesta liki 70 prosenttia, ja se olisi osingonjaon suurin hyötyjä.
Kaupunginlakimies Mikko Kärkkäinen kertoo, että kohtuullisuutta on arvioitu sen perusteella, kuinka miljoona euroa jakautuisi vuositasolla takautuvasti Puhaksen perustamisvuodesta lähtien.
– Joensuun kaupungille tuloutettavaa miljoonaa euroa on meillä arvioitu yhtäältä yhtiön tilinpäätöstä vasten ja toisaalta huomioiden, että yhtiö ei ole koko olemassaolonsa aikana jakanut osinkoa, Mikko Kärkkäinen arvioi.
Puhaksen viime vuoden tilinpäätöksen mukaan yhtiöllä on rahaa hieman yli kymmenen miljoonaa, josta kassassa on reilut 7 miljoonaa euroa. Puhaksen mukaan rahat on pitkälti varattu Kontiosuon kaatopaikan jälkihoitovarausta varten.
Muutettu osakassopimus ei estä jakamasta Puhaksen jätemaksuja osinkoina vuosittain. Seppo Eskelinen (sd.) sanoo, ettei osinkoja ole tarkoitus ottaa tavaksi.
– Kyse on kertaluontoisesta osingonjaosta. Sitä ei ole kirjattu mutta näin on sanallisesti sovittu, hän toteaa.
Eskelinen on kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Lisäksi hän toimii Joensuun kaupungin konsernijaoston puheenjohtaja ja oli Puhaksen ylimääräisessä yhtiökokouksessa kaupungin edustajana. Eskelinen on myös istuva kansanedustaja.
Eskelisen mukaan osingonjaon tarkoitus on hyvä.
– Ei tule nostamaan taksoja eikä kunnille jaettavaa rahaa oteta teidän ja meidän kukkarosta vaan tarkoitus on jakaa ennemmin takaisinpäin.
Eskelinen huomauttaa, että tilanteessa ei ole mitään poikkeuksellista tai uutta. Hän muistuttaa, että samalla tavalla esimerkiksi Pohjois-Karjalan sähkö jakoi viime vuoden tuloksesta osinkoa 4,5 miljoonaa euroa ja kaupungin vesiliikelaitos 2,5 miljoonaa euroa.
Lakisääteisen monopoliyhtiön osingonjako asiakasmaksuista voi toimia esimerkkinä
Kuntaliiton Tuulia Innala uskoo, että jäteyhtiöiden paineet jakaa osinkoa kasvavat kuntien kiristyvän taloustilanteen takia.
Tällä hetkellä osingonjako on yhtiöjärjestyksen mukaan mahdollinen arviolta noin puolella kunnallisista jätehuoltoyhtiöistä. Ainakin kaksi suomalaista kuntaomisteista jäteyhtiötä on jakanut osinkoa, mutta vain markkinaehtoisesta myynnistä, eikä jätelain velvoitteista syntyneen palvelun asiakasmaksuista.
Esimerkiksi Pirkanmaan jätehuollon 2025 vuoden yhtiökokous päätti jakaa osinkoa yhteensä 17 omistajakunnalle 700 000 euron verran euroa 2025.
– Osinkoa ei jaeta asukkaiden maksamien jätemaksujen tuotoista vaan yrityksille tarjottavien palveluiden tuotosta, Pirkanmaan jätehuolto tiedottaa.
Puhaksen markkinaehtoinen toiminta tuotti viime vuonna voittoa 7 000 euroa.
Markkinaehtoisen toiminnan osuus on kokonaisuudessa pieni eikä siitä jää osinkoina jaettavaksi. Käytännössä osingot jaettaisiin vuosien varrella kertyneistä lakisääteisen palvelun tuotoista eli asukkaiden jätemaksuista.
– Jos osinkoa maksettaisiin vuosittain, se edellyttäisi asian huomioon ottamista jätemaksujen tasossa, viestittää Puhaksen hallintojohtaja Matti Mikkelä.
Muokattu 11.9.2025 klo 15:25: Lisätty Puhaksen näkemys käytettävissä olevista varoista.