Korkeakoulutettujen osuus nuorista aikuisista on edelleen alle OECD-maiden keskiarvon

Ihmisiä kauppakeskuksessa.
Ministeriön mukaan ero korkeakoulutettujen osuuden välillä Suomessa ja OECD:n keskiarvossa johtuu pääosin siitä, ettei Suomen koulutusjärjestelmä sisällä lyhyitä korkea-asteen tutkintoja. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
  • STT

Suomessa korkeakoulutettujen 25–34-vuotiaiden osuus on edelleen alle OECD-maiden keskiarvon, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotteessa.

Tiedot perustuvat taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tuoreeseen raporttiin.

OECD-maissa keskimäärin noin puolet nuorista aikuisista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Suomessa vastaava osuus on kymmenkunta prosenttiyksikköä matalampi.

OECD:n Education at a Glance -raportti vertailee kansainvälisesti eri maiden koulutusjärjestelmiä.

Suomessa valmistutaan useammin ajallaan

Suomessa opiskelijat suorittavat opintonsa kuitenkin useammin ajallaan verrattuna OECD-maiden keskiarvoon. Suomessa lähes puolet opiskelijoista suorittaa alemman korkeakoulututkinnon tavoiteajassa. OECD-maissa keskimäärin 43 prosenttia valmistuu ajallaan.

Suomessa lisäksi vain viisi prosenttia uusista opiskelijoista keskeyttää opintonsa jo ensimmäisen vuoden jälkeen. Useissa maissa, mukaan luettuna muut Pohjoismaat, 10–20 prosenttia opiskelijoista keskeyttää opintonsa ensimmäisen vuoden aikana.

Lisäksi Suomessa opinnot aloitetaan yleensä pari vuotta OECD-maiden keskiarvoa jäljessä. Suomessa myös lähes 80 prosenttia pitää välivuoden ennen opintojen aloittamista, kun OECD:n keskiarvo on alle puolet.

Vuosina 2015–2022 korkeakoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi Suomessa yli 10 prosenttia, mikä ylittää selvästi OECD-maiden keskiarvon. Korkeakoulutuksen kokonaismenot laskivat samalla ajanjaksolla inflaatiokorjattuna 3 prosenttia, kun muissa OECD-maissa menot kasvoivat noin 14 prosenttia.