Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Nato torjui ensi kertaa mahdollisia uhkia omasta ilmatilastaan.
Naton tutkavalvontakone ja tankkerit olivat ilmassa. Puolan F-16 -hävittäjät ja päivystysvuorossa Puolassa olleet Hollannin F-35 -hävittäjät ampuivat alas drooneja Puolan rajojen sisällä.
Kuvat Puolan pelloilta kertovat, että lennokit näyttävät olleen Venäjän käyttämiä iranilaisia Shahed-drooneja. Niiden aseistuksena on räjähtävä taistelukärki ja lennosta tunnistamista helpottaa ruohonleikkurimainen ääni.
Maasta löytyi myös yhden ohjuksen kappaleita ja Gerbera-droonien romuja. Gerberat näkyvät tutkassa ja hämäävät ilmatorjuntaa, mutta niissä ei ole räjähdettä.
Puolaan lentäneet 19 droonia – tai enemmän – päätyivät syvälle Puolan ja Naton ilmatilaan.
Puola reagoi drooneihin voimakkaammin kuin se tai muut maat tähän mennessä ovat tehneet.
Jokaisella maalla on täysi oikeus ja Natossa myös velvollisuus puolustaa omaa aluettaan. Vaara on pysäytettävä.
Aiemminkin Naton itärajan yli on lentänyt yksittäisiä drooneja tai ohjuksia, joita Venäjä ja Ukraina ovat käyttäneet sodassa. Tämä kerta oli poikkeuksellinen, koska lennokkeja tuli kokonainen rypäs.
Naton vahva läsnäolo Puolassa teki mahdolliseksi sen, että Puola ja Nato näyttivät pystyvänsä torjumaan Venäjän mahdollisen provokaation.
Torjuessaan drooneja Puolassa Nato puolusti joka senttiä maaperällään, kuten se on luvannut.
Droonien lento Naton itärajan yli on mittaluokassaan ensimmäinen ja se voi olla merkki Venäjän muuttuneesta käytöksestä. Toisaalta, sen merkitystä ei kannata dramatisoida liikaa. Todellinen sota on Ukrainassa.
Venäjän hyökkäyssodan aikana taistelut ovat Ukrainan ja Venäjän alueilla eskaloituneet ulottumaan syvälle molempien maiden maaperälle ja sotaa on käyty yhä tehokkaammin asein. Sodassa on kuollut tai haavoittunut yli miljoona ihmistä.
Lännen tärkeä tehtävä on auttaa Ukrainaa selviämään sodassa.
Naton tärkein tehtävä taas on estää sotaa roiskumasta tai laajenemasta Naton alueelle.
Parven lento Puolaan osuu hetkeen, jolloin länsi painostaa voimakkaasti Venäjää lopettamaan sodan ja yrittää pakotteillaan kiristää sen taloutta.
Venäjä on sotinut Ukrainassa pian 1 300 päivää, ja länsi suunnittelee turvatakuita Ukrainalle. Eurooppa kaataa puolustukseen jättimäisiä summia rahaa ehkäistäkseen ennalta Venäjää hyökkäämästä muihin maihin.
Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoi Venäjän tekoa holtittomaksi – oli se sitten tahallinen tai tahaton.
Eurooppa on taistelussa, totesi puolestaan Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Taistelu käydään vapaudesta ja siitä, että Eurooppa saa jatkossakin päättää itse asioistaan.
Puolan droonien osalta keskustelu ei pääty tähän päivään, se vasta alkaa. Puola pyysi Natoa aktivoimaan Naton sopimuksen nelosartiklan. Se tarkoittaa, että uhkaa kokenut maa pyytää muilta konsultaatiota eli keskustelua ja tukea.
Puola voi myös pyytää liittolaisilta apua alueensa puolustamiseen.
Nato joutuu harkitsemaan tarkkaan, miten se reagoi Venäjän suuntaan. Ilmatorjunta oli jo nopea reaktio.
Jos paljastuisi, että Venäjä lähetti droonit tahallaan, Naton harkinta olisi vielä astetta vakavampaa.
Provosoimalla Venäjä saattaa testata Naton reaktioita. Nyt Nato miettii, miten se osoittaa, että Nato-maita ei uhkailla, ilman että Naton vastaus kiihdyttää tilannetta entisestään.
Eurooppa ja muu länsi saattavat tiukentaa edelleen Venäjän-vastaisia talouspakotteita. Mahdollista on myös, että Nato vahvistaa edelleen itäreunansa puolustusta.
Puolaan lentäneet lennokit näyttivät, että sodankäynti on muuttunut.
Baltian maat ovat jo alustavasti suunnitelleet droonimuuria eli ilmatorjuntaa, johon droonit takertuvat.
Myös Suomella on vakavan mietinnän ja toiminnan hetki. Naton julkaisemien tietojen mukaan Puolan päältä droonit tuhottiin hävittäjillä. Mutta nopeasti kehittyvä droonisodankäynti vaatii muitakin tapoja, eikä niitä ole mahdollista odottaa vuosia.
Turvallisuuspolitiikan taustalähde kuvaa Ylelle edellisten parin kuukauden olleen turvallisuuspolitiikassa maanisia, ja sama jatkui tänään.
Viime yön droonien pudottamista seurasi liittolaisten välitön tiedonvaihto, Suomessa ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdon nopea tiedonsaanti, liittolaismaat olivat lähes saman tien koolla Brysselissä. Artikla 4. -konsultaatioita Puolan kanssa käydään jo.
Seuraavaksi liittolaiset miettivät, miten ne tukevat Puolaa ja mitä muuta tilanne vaatii. Suomenkin on harkittava, miten se auttaa toista Naton itäreunan maata.