Pääministeri Petteri Orpo (kok.) aloitti ilmoituksensa eduskunnalle ilmaisemalla tukensa Puolalle, jonka ilmatilaa Venäjä viime yönä loukkasi drooneillaan.
– Viime yönä myös Ukrainan rajanaapuri Puola joutui puolustamaan ilmatilaansa Venäjän drooneilta ennennäkemättömällä tavalla. On selvää, että tuomitsemme Venäjän toimet ja annamme täyden tukemme Puolalle.
Myöhemmin keskustelussa Orpo totesi Puolan tilanteesta, että Naton 4. artiklan aktivointi on tilanteessa erittäin perusteltua. Se on pääministerin mukaan hyvä ja luonnollinen tapa saada yhteinen tilannekuva ja tukea maata, joka kokee joutuneensa uhatuksi.
Pääministeri kuvasi myös Suomen Ukrainalle antamaa tukea ja vakuutti tuen jatkuvan myös mahdollisen aselevon aikana.
– Suomi työskentelee osana halukkaiden koalitiota. On selvää, että olemme mukana valmisteilla olevissa turvallisuusjärjestelyissä. Tarkka roolimme määrittyy suunnittelun tarkentuessa.
Myös painetta Venäjää kohtaan on kasvatettava, Orpo sanoi.
Se tapahtuu uusilla pakotteilla ja Ukrainan armeijan vahvistamisella. Orpon mukaan Venäjän jäädytettyjen varojen 300 miljardin euron pääoma on käytettävä Ukrainan jälleenrakennukseen sekä armeijan vahvistamiseen. Ukrainan tietä EU-jäsenyyteen on tuettava ja maata on tuettava taloudellisesti.
Oppositio mukaan selvittämään puolustustarpeita
Pääministeri sanoi puolustusministeriön asettavan parlamentaarisen työryhmän käymään läpi maanpuolustuksen pitkän aikavälin tarpeita ja kehittämistä.
– Työn tarkoituksena on antaa eduskunnalle selkeä ja totuudenmukainen kuva uhkasta, maanpuolustuksen nykytilasta, tulevaisuuden tarpeista ja antamaan perusteet eduskunnalle sen päättäessä puolustusmenoista. Siis siitä, mihin lisämiljardit käytetään.
Työryhmän tarkoitus on kasvattaa luottamusta siihen, että miljardi-investoinnit puolustukseen tehdään viisaasti, Orpo sanoi.
– Se, mistä nämä rahat otetaan, ei ole tämän ryhmän tehtävä. Keinoista pitää jatkossakin kullakin hallituksella olla vapaus valita, Orpo sanoi.
SDP:tä askarrutti puolustusrahoista päättäminen
Oppositiopuolueiden puheenvuoroissa toistui tuki hallituksen tilannekuvalle Euroopan ja Suomen turvallisuudesta ja puolustuksesta. Moni myös kiitteli Orpon hallitusta siitä, että oppositio on pidetty suunnitelmissa mukana.
Ukrainan tuen vahvistamista ja Euroopan yhtenäisyyttä vaadittiin, eikä Venäjän rauhantahtoon uskonut keskustelussa kukaan.
Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja, SDP:n Johannes Koskinen sanoi yhden asian jääneen kuitenkin ”askarruttamaan”. Kun Suomi tekee mittavia puolustussatsauksia, myös niiden rahoittamisen tapaan tulisi Koskisen mukaan etsiä yhteinen näkemys.
– Rahoittamiseen tarvitaan laajaa kansallista konsensusta ja myös uusia keinoja tarvittaessa, että sitä ei kytketä tähän muutoinkin vaikeaan taloustilanteeseen, Koskinen sanoi.
Ajankohtainen tilanne Puolassa ja Ukrainassa jatkuva sota saivat huomiota puheenvuoroissa. Niin Vihreiden Sofia Virta kuin keskustan Antti Kaikkonenkin pitivät tapahtunutta muistutuksena siitä, että Ukrainan tukea on jatkettava.
– Olisi jo korkea aika saada rauha Eurooppaan, Kaikkonen totesi.
Orpo antoi ilmoituksen Euroopan turvallisuudesta
Eduskunta keskusteli turvallisuudesta keskiviikkona iltapäivällä, kun pääministeri antoi eduskunnalle ilmoituksen Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta.
Ilmoitus on jatkoa kesän ratkaisuille. Kun Nato päätti kesällä viiden prosentin puolustusmenotavoitteesta, Suomessa oppositiopuolueet vaativat, että myös ne pääsevät mukaan keskustelemaan Suomen sitoumuksista.
Orpo lupasi tuolloin antaa asiasta ilmoituksen ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) lupaili parlamentaarista keskustelua.
Naton tavoitteesta 3,5 prosenttiyksikköä on varsinaisia puolustusmenoja ja 1,5 yksikköä turvallisuutta tukevia menoja. Hallitus oli aiemmin linjannut, että Suomi kasvattaa omat menonsa kolmeen prosenttiin.
Suomessa on ollut tapana, että isoista ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuista on yhteinen näkemys kaikkien eduskuntapuolueiden kesken, vaikka ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtavat presidentti ja valtioneuvosto.