Ranualainen maatalousyrittäjä Juha Kortesalmi myy isoa maitotilaansa yhteisöpalvelu Facebookissa. Tila on lehmien lukumäärällä mitattuna Ranuan suurin maitotila ja Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan selvästi maan keskiarvoa suurempi.
Kortesalmi kertoo, että lähes 29 vuotta maatalousyrittäjänä riittää.
– Ison tilan pyörittäminen on raskasta, varsinkin kun joutuu yksin kantamaan vastuun, hän kertoo.
Kortesalmi on kolmannen polven maatalousyrittäjä. Hän otti tilan haltuunsa vuonna 1997, kun Suomi oli ollut Euroopan Unionin jäsen vasta pari vuotta.
– Alussa tilalla oli seitsemän lehmää. Tällä hetkellä lypsäviä on 135 ja nuorta karjaa 70–80 yksilöä. Tila on laitettu EU-kuntoon.
Navetta kylmenee, jos kauppoja ei synny
Jos tilasta ei synny kauppoja, Kortesalmi aikoo jatkaa lehmien pitoa ainakin viisi vuotta.
– Todennäköisesti jossakin vaiheessa navetta kylmenee tai tuotantosuunta vaihtuu johonkin muuhun. En näe itseäni 65-vuotiaana enää lypsylehmiä pitämässä. Se täytyy ratkaista.
Jos tila menee kaupaksi, Kortesalmi aikoo ryhtyä päätoimiseksi matkailuyrittäjäksi. Hän on jo vuokrannut yhtä mökkiä parin vuoden ajan.
Kortesalmi viihtyy matkailun parissa, koska asiakkailta saa kiitosta ja hyvin tehty työ näkyy myös tilipussissa.
– Ja totta kai tuntuu hyvältä, kun saa kiitoksia naamatusten ja netin kautta. Se motivoi tekemään asioita paremmin ja auttaa jaksamaan siinä hommassa.
Iso työmäärä ja heikko kannattavuus rassaa
Maatalousalan neuvonta- ja kehittämisjärjestö ProAgrian mukaan maatalousyrittäjien turhautuminen on yleistynyt.
– Tunnistan leipääntymisen. Viime vuonna tehdyssä kyselyssä moni vastaaja kirjoitti toivovansa, että pääsisi jo eläkkeelle, kertoo yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Suvi Anttila.
Pro Agria Kiinteistönvälitys Oy LKV:n toimitusjohtaja Markku Koiviston mukaan maatilan hallinnollinen taakka on monille viimeinen pisara.
– Jos on paljon työtä ja stressiä, mutta viivan alle jää kovin vähän, niin moni ajattelee, että en minä halua tehdä tätä eläkkeelle asti.
Koiviston mukaan alan keskimääräinen kannattavuus on heikentynyt, mutta haitari on suuri eli osa yrityksistä menestyy hyvin.
Sukupolvien ketjuja päättyy yhä useammin
Myös maatalousyritysten myynti suvun ulkopuolelle yleistyy.
– Maailma on muuttunut. Ennen oli luonnollista, että joku lapsista oli halukas jatkamaan. Nyt yhä useammin näin ei käy, Markku Koivisto Pro Agriasta sanoo.
Maatalousyrittäjien määrä on laskenut tasaisesti jo vuosikymmeniä.
Markku Koivisto arvioi muutoksen olevan seurausta siitä, että sukupolven aikana tilojen koko on kasvanut merkittävästi. Se on lisännyt työn vaativuutta ja määrää.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen kertoo, että tilojen myyminen lähisuvun ulkopuolelle on alkanut yleistyä viiden viime vuoden aikana.
Juha Lappalainen kertoo, että rahoituksen saaminen on suurin haaste, kun maatilaa koetetaan myydä suvun ulkopuolelle.
Kiinnostuneita on löytynyt
Tilaansa myyvän Juha Kortesalmen mukaan tila on kannattavuuden kannalta järkevän kokoinen.
– Se vaatii kuitenkin työntekohaluja ja johtamiskykyä, kun on työntekijöitäkin. Pään on kestettävä myös kesän vaihtelevat kelit.
Eläinten lisäksi kauppaan sisältyy muun muassa pihattonavetta lypsyrobotteineen, peltotöiden koneet, peltoa, vuokrapeltojen sopimukset ja kahden huoneiston omakotitalo.
– On tullut useita kyselyjä. Paikan päällä on käyty. Kannattavuuslaskelmiakin tehdään. Mutta rahoitus ja muutto toiselta paikkakunnalta ovat isoja asioita.
Tilan hinta on 1,4 miljoonaa euroa.