Hallituksen uusi budjettiesitys sisältää kuuden miljardin euron tilausvaltuudet puolustusmateriaalihankintoihin. Se moninkertaistaa kuluvan vuoden tilausvaltuuden, joka on 0,4 miljardia euroa.
Maksut jakautuvat vuosille 2026–2036.
Tilausvaltuuksien nostamisen myötä Suomen puolustusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen etenevät vuosikymmenen lopulla kohti Naton kolmen prosentin tavoitetta.
Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston johtaja Janne Kuusela kertoi keskiviikkona Yle aamun haastattelussa, että hankinnat pyritään tekemään mahdollisimman suuressa määrin suomalaisilta yrityksiltä.
– Sitä kautta luodaan kansantuloa ja työllisyyttä Suomeen. Haluamme myös tukea suomalaisen teollisuuden vientiponnisteluita.
Ostoslistalla panssaroidut taisteluajoneuvot
Hankinnat noudattavat joulukuussa julkaistun puolustusselonteon linjauksia. Puolustusvoimat suunnittelee hankintoja 12 vuoden tähtäimellä, joka jakautuu neljän vuoden sykleihin.
– Kehitämme Suomen puolustuskykyä sen kaikissa toimintaympäristöissä eli maalla, merellä, ilmassa, kybertoimintaympäristössä ja avaruudessa, Kuusela sanoo.
Tärkeinä esimerkkeinä hän nostaa esiin panssaroidut miehistönkuljetusajoneuvot ja taisteluajoneuvot.
– Joudutaan tekemään taistelupanssarivaunujen elinjaksopäivitys. Siinä on panssarintorjuntaa, ilmatorjuntaa, pioneerikalustoa, kenttätykistöä, heittimistöä, raketin heittimiä ja niiden moderneja ampumatarvikkeita.
Myös yksittäisen taistelijan suojavarustusta päivitetään. Tämä koskee muun muassa pimeänäkölaitteita, ja käsiaseuudistuksen myötä siirrytään uuden malliseen rynnäkkökivääriin.
Pitkän aikavälin talouskasvuun tarvitaan muita innovaatioita
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen eli Etlan ennustepäällikön Päivi Puonnin mukaan on totta, että puolustusmateriaalihankinnoilla voi olla positiivinen vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen, mutta vakaaseen talouskasvuun tarvitaan muutakin.
– Jos nämä ostot kohdistetaan suomalaisiin yrityksiin, totta kai se hyödyttää suomalaista teollisuutta ja alan vientiä, mutta mikään pitkän aikavälin talouskasvun lähde tämä ei ole. Se on aivan eri asia kuin korkean teknologian tuotteiden kehittäminen, josta voi syntyä innovaatioita, jotka hyödyttävät taloutta laajemmin.
Hän muistuttaa, että myös muut EU-maat pyrkivät suosimaan oman maansa puolustusteollisuutta, joten vientiin tähtäävät suomalaisyritykset kohtaavat kilpailua.
Entä miten velkaantuneen Suomen rahat ylipäätään riittävät pitämään puolustusmenot kolmessa prosentissa bruttokansantuotteesta?
– Rahat riittävät, jos näitä menoja priorisoidaan ja jotain muuta katsotaan vähemmän tärkeäksi, Puonti toteaa.
Suomella on myös mahdollisuus saada miljardin euron laina EU:lta puolustusmenoihin, mutta Suomi ei ole vielä ilmoittanut, hakeeko se lainaa.
Puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta on noussut jyrkästi 2020-luvulla.
Kuusela listaa syiksi suuret hankinnat, kuten F-35-hävittäjät, Daavidin lingon ja Pohjanmaa-luokan sotalaivat.
– Lisäksi Venäjän aloittama hyökkäys Ukrainaan näkyy näissä luvuissa. Sen myötä Puolustusvoimien valmiutta on jouduttu nostamaan, ja kriittistä materiaalia on jouduttu hankkimaan lisää.
Myös Ukrainan tukemisesta on aiheutunut kustannuksia.
– Suomi on tähän mennessä antanut Ukrainaan kaksikymmentäyhdeksän pakettia puolustusmateriaalia, jonka korvausarvo on noin kolme miljardia euroa.