Viitasaarella palvelutalo Lehtolassa viidentoista vanhuksen arki sujuu syyskuussa tuttujen päiväaskareiden merkeissä.
Kun Ylen toimittaja ja kuvaaja tulevat aamupäivälle paikalle, yhdessä pöydässä on tekeillä omena- ja mustikkapiirakkaa, muutama asukas katsoo televisiota ja ison pöydän ympärillä joukko vanhuksia pelaa hoitajien johdolla ilmapallopeliä.
Vierailun aikana tulee selväksi, ettei tilannetta ole lavastettu mediaa varten. Kodikkuus ja yhdessä tekeminen ovat tärkeitä Lehtolan väelle.
Nyt edessä on kuitenkin muutto. Lehtola on yksi niistä pienistä hoivakodeista, jotka Keski-Suomen hyvinvointialue on päättänyt sulkea säästösyistä.
Aluevaltuuston palveluverkkopäätöksen mukaan yhteensä viiden pienen palvelutalon toiminta lakkaa vuoden 2025 loppuun mennessä. Lisäksi yksi palvelukoti on muuttunut yhteisöllisen asumisen paikaksi ja toiseen tulee lyhytaikaista asumista.
Pahasti velkaantunut Keski-Suomen hyvinvointialue tekee säästöpäätöksiä valtiovarainministeriön ohjauksessa. Heinäkuun alusta se on kiristänyt pääsykriteerejä ikääntyneiden ympärivuorokautiseen asumiseen.
Ministeriön näkökulmasta asumispalvelu on ollut Keski-Suomessa liian kattavaa, sillä siihen on päässyt 7,1 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Valtakunnallinen keskiarvo on 6,5 prosenttia, ja Keski-Suomi aikoo nyt päästä lähelle tuota lukua.
Mitä vanhustenhoidon inhimilliselle näkökulmalle merkitsee se, että toimintaa ohjaa raha?
Palvelujohtaja Mirja Ahoniemi Keski-Suomen hyvinvointialueelta myöntää, että kysymys on vaikea. Hän sanoo, että rakenteiden uudistaminen on tärkeää, sillä palveluja ei voida järjestää, jos eurot loppuvat.
Tavoitteena on Ahoniemen mukaan kuitenkin tarjota asukkaille tarkoituksenmukaiset, heidän tarpeisiinsa nähden tarvittavat palvelut.
Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo suhtautuu iäkkäiden asukkaiden siirtelyyn kielteisemmin. Hän sanoo, että muutto pois tutusta hoivapaikasta ei ole hyväksi vanhukselle, etenkään muistisairaalle.
– Se on selkeästi vastoin asiakkaan etua. Muutto on aina hyvin stressaava, Topo toteaa.
Vanhusasiavaltuutetun toimisto saa Topon mukaan usein kriittistä palautetta vanhuspalveluista. Hän on huolissaan viesteistä, joiden mukaan palveluihin on vaikea päästä, ja jos niihin pääsee, ne eivät vastaa vanhuksen tarpeisiin.
– Sekä kotihoitoa että ympärivuorokautista hoitoa näyttää olevan yhä vaikeampi saada, hän sanoo.
Lehtolan palvelutalon lakkauttamista on vastustettu muun muassa rollaattorimarssilla, jonka Viitasaaren seurakunta järjesti toukokuussa.
Kesällä palvelutalon elämään pääsi tutustumaan Vanhuuden ilo -valokuvanäyttelyssä liiketilassa Viitasaaren keskustassa. Samalla kerättiin nimiä adressiin.
Adressin allekirjoitti 1340 viitasaarelaista. Ilmi Hakonen, 89, luovutti sen hyvinvointialueen edustajille syyskuussa.
Hakonen muutti Lehtolaan vastentahtoisesti puolitoista vuotta sitten lonkkaleikkauksen jälkeen.
Hän kertoo itkeneensä tuolloin kaksi päivää sängyn reunalla, kunnes hän päätti, että elämä ei itkemällä parane.
Nyt palvelutalosta on tullut koti, jonne Viitasaarella asuvat lapset ja lapsenlapset piipahtavat tämän tästä.
Hyvinvointialue lupaa kuunnella asukkaiden ja heidän omaistensa toiveita uudesta asuinpaikasta. Se ei voi kuitenkaan luvata, että toiveet toteutuvat.
Ilmi Hakosen perhe haluaa, että äidin hoitopaikka on jatkossakin Viitasaarella.
– Ei missään muualla, poika Teppo Hakonen täsmentää.
Sama toive on myös 95-vuotiaan Sirkka Humalajoen kahdella tyttärellä. He vierailevat äitinsä luona säännöllisesti, toinen Oulusta, toinen Tampereelta.
– Molemmilla on yhtä pitkä matka tänne äitiä hoitamaan, oululainen Virpi Spangar toteaa.
Äidin omakin toive on ollut se, että hoivapaikka pysyy Viitasaarella, Spangar kertoo.
Syyskuun puolivälissä tehty kyselykierros kertoo kuitenkin, että Viitasaaren kolme muuta ympärivuorokautista hoivakotia ovat täynnä.
Palvelujohtaja Maarit Raappana sanoo, että hyvinvointialue etsii palvelutalon asukkaille sijoitusvaihtoehtoja syksyn aikana.