Pirkanmaalla Pälkäneellä sijaitsevan Pyhän Mikaelin rauniokirkon lasikaton rakentaminen alkaa viimein.
Katon rakennuttaa Pälkäneen Rauniokirkon suojeluyhdistys, joka on tehnyt pitkään työtä kirkon hyväksi. Vuonna 2002 perustetun yhdistyksen tavoitteena on alusta asti ollut kattaa rauniokirkko.
Lasikate tekee harmaakivikirkon rauniosta ympärivuotisen tapahtumakohteen. Raunioissa järjestetään jo nyt tapahtumia, kuten vihkimisiä, konsertteja ja ulkoilmaelokuvanäytöksiä.
Katon asennustyöt alkavat heti, kun säät ovat suosiolliset. Nyt syksyllä töitä pyritään tekemään niin pitkään kuin on mahdollista, kertoo puheenjohtaja Carita Lindholm.
– Totta kai toive olisi, että ensi kesänä olisi valmista. Pakkasilla ja vesisateella ei laseja kuitenkaan pystytä asentamaan.
Budjetti meinasi karata yli miljoonan
Kirkon lasikaton rakentamiseen myönnettiin viime vuonna rahaa EU:n maaseuturahastosta.
Tämän hetken arvion mukaan rakentaminen maksaa 664 800 euroa, josta EU:n osuus on 50 prosenttia.
Lasikatosta piti tulla teräsrakenteinen, mutta maailmantilanteen vuoksi materiaalien ja kokonaisurakan hinnat nousivat niin paljon, että materiaaliksi oli vaihdettava puu.
– Jos olisimme pysyneet teräksessä, olisi budjetti tuplaantunut, Lindholm kertoo.
Myös Pälkäneen kunta ja seurakunta sekä yksityiset tahot, kuten Luopioisten Säästöpankkisäätiö osallistuvat rakennuskustannuksiin. Osa töistä tehdään talkoilla.
Museovirasto on hoitanut, restauroinut ja konservoinut rauniota vuosikymmeniä.
Lasikatteen rakentamisen piti alkaa jo viime syksynä. Museoviraston kajoamislupa katon rakentamiseksi saatiin kuitenkin vasta elokuun viimeisinä päivinä ja rakentamista jouduttiin siirtämään.
Nyt jokainen kivi ja sauma on käyty huolellisesti läpi. Varsinaisiin muureihin ei kiinnitetä mitään, sillä ne ovat suojeltuja.
– Tässä tapauksessa muurin päälle on valettu anturat, eli betonipalkki, johon katon runkorakenne asennetaan. Näin kattorakenteen kuorma jakautuu tasapuolisesti muureille, Lindholm selittää.
Vuosikymmenten työ palkitsee
Rakennustöiden saaminen vihdoin alkuun vuosien jälkeen tuntuu Carita Lindholmin mukaan todella upealta.
– Tässä on sellaista liikutusta ja ylpeyttä, kun olemme tällä tiimillä saaneet asiaa eteenpäin.
Pälkäneen kunnanjohtaja Pauliina Pikka uskoo, että katettu tila tuo rauniokirkolle entistä enemmän käyttäjiä.
– Tämä on niin merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde Pälkäneellä. Kirkko on ollut monissa kunnan historian vaiheissa mukana.
Myös Pälkäneen kirkkoherra Jari Kemppainen on silminnähden tyytyväinen.
– Täällä on oltu säässä kuin säässä. Olen ollut täällä 25 asteen pakkasessa ja 30 asteen helteessä sekä täysin vesisateessa, jossa olen alusvaatteita myöten kastunut. Eli nythän tilanne tulee muuttumaan, hän nauraa.