Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) esitteli torstaina iltapäivällä uuden sisäisen turvallisuuden selonteon, joka annettiin tänään eduskunnalle.
Rantanen kiteytti tiedotustilaisuuden aluksi selonteon sisältöä sanomalla, että Suomen turvallisuusympäristön perustavanlaatuisen muutoksen myötä poliisi, rajavalvonta, siviilitiedustelu ja pelastustoimi ovat avainasemassa takaamassa koko Suomen turvallisuutta.
– Sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat osa ulkoista turvallisuutta kovan maanpuolustuksen rinnalla, ministeri totesi.
Rantanen totesi vierailun Ukrainassa selventäneen, miten sisäinen turvallisuus ja ulkoinen maanpuolustus limittyvät yhteen: Ennakkovaroituksia iskuista saadaan tiedusteluviranomaisilta, rajavartijat suojaavat rajaa ja poliisi sekä pelastustoimi suojaavat väestöä kaupungeissa.
Esimerkeiksi uusista sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavista uhkista Rantanen mainitsi hybridiuhat, välineellistetyn maahantulon, vihamielisen tiedustelun, kansainvälisen terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden.
Rantanen: Hyvä, että EU rahoittaa droonimuuria
Yle kysyi Rantaselta, mikä rooli Suomella on ollut siinä, että EU:n komission puheenjohtaja kiinnittää nyt huomiota droonivalvonnan- ja torjunnan tarpeisiin EU:n itärajalla.
Rantanen totesi Suomen olleen mukana asiaa koskevissa keskusteluissa pohjoisten kumppaniensa kanssa ja mukana myös kirjeessä, jonka maat lähettivät asiasta komissiolle.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puhui keskiviikkona ”droonimuurin” tarpeesta itärajalla. Muurilla tarkoitetaan teknistä laitteistoa droonien havaitsemiseksi ja torjumiseksi.
Rantanen totesi olevansa tyytyväinen, että komissio on asiassa aktiivinen.
– Olin hyvin iloinen siitä, että von der Leyen ja komissio ylipäänsä ovat kiinnostuneita tukemaan meitä täällä itäisellä reunalla ja myöskin nyt rahoittamaan uusia suorituskykyjä ja valvontaa meille tänne.
Painopisteitä: jengirikollisuus, terrorismi, laiton maahantulo...
Hallitus linjaa selonteossa sisäisen turvallisuuden seitsemän painopistettä ja niihin liittyviä tavoitteita:
1. Vakava nuoriso- ja jengirikollisuus eivät saa kasvusijaa suomalaisessa yhteiskunnassa.
2 Järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden torjuntaan panostetaan oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaamiseksi.
3. Väkivaltaisten ääriliikkeiden ja terrorismin uhka hallitaan.
4. Laitonta maahantuloa torjutaan tehokkaasti ja varaudutaan laajamittaiseen maahantuloon sekä hybridivaikuttamiseen rajoilla.
5. Suomalaista yhteiskuntaa suojataan vihamieliseltä informaatiovaikuttamiselta.
6. Vieraiden valtioiden vakoilutoiminnan uhkat torjutaan tehokkaasti.
7. Suomi suojaa kriittistä infrastruktuuriaan.
Yleisellä tasolla näitä tavoitteita toteutetaan varmistamalla viranomaisten toimintaedellytykset ja rahoituspohja, kehittämällä lainsäädäntöä ja toimivaltuuksia sekä varautumalla kriiseihin ja laajamittaisiin uhkiin.
Selonteko: järjestäytynyt rikollisuus vaatii erillislain
Selonteossa kirjoitetaan, että järjestäytyneen rikollisuuden torjunta vaatii uutta lainsäädäntöä.
– Säädetään järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan erillislaki, joka mahdollistaa entistä tehokkaamman tietojen vaihdon ja hallinnollisen torjunnan, selonteossa todetaan.
Sisäministeri Rantanen sanoi tiedotustilaisuudessa, että järjestäytyneen rikollisuuden kenttä on moninainen ja siksi viranomaisten valtuuksiakin on syytä laajentaa.
– Olemme kuulleet poliisin suusta, että järjestäytynyt rikollisuus kasvaa, kovenee ja kansainvälistyy, Rantanen sanoi.
Edellinen hallitus painotti syrjäytymistä
Orpon hallituksen näkemys sisäisen turvallisuuden päähaasteista eroaa selvästi edellisen hallituksen selonteosta.
Vuonna 2021 sisäisen turvallisuuden selonteon julkisti silloinen sisäministeri, vihreiden Maria ohisalo. Keskeisiksi turvallisuusuhiksi nähtiin muun muassa syrjäytyminen, eriarvoistuminen ja sosiaalinen pahoinvointi.
Tuolloin oppositiossa olleet kokoomus ja perussuomalaiset arvostelivat selontekoa liian "sosiaalipoliittiseksi".