Vaikeasti vammaisten on vaikea löytää töitä vapailta työmarkkinoilta.
Erityisesti kehitysvammaisten ja vaikeasti aisti- ja liikuntavammaisten työllisyysaste on Suomessa Euroopan alhaisimpia.
Kehitysvammaisia on Suomessa noin 30 000 ja heistä vain kaksi prosenttia työllistyy työmarkkinoilla.
Tuorein tutkimustieto on kymmenen vuoden takaisesta tutkimuksesta, mutta tilanne ei ole kymmenessä vuodessa muuttunut, arvioi Kehitysvammaliitto.
Sen sijaan lievemmin vammaisten työllisyysaste on Euroopan korkeimpia.
Invalidiliiton työelämäasiantuntija Anne Mäen mukaan ero johtuu ainakin osittain hyvinvointivaltion rakenteista.
– Vaikeasti vammaiset ovat usein työkyvyttömyyseläkkeellä. On tietenkin hyvä, että yhteiskunta tarjoaa sen. Samalla se kuitenkin tarkoittaa, ettei tällaisia henkilöitä nähdä työvoimana.
Työkyvyttömyyseläkettä tarjotaan automaattisesti
Työmarkkinoiden penseyden vammaisia kohtaan on kokenut myös eurajokelainen Tuomas Saloma.
– Suomalaisessa yhteiskunnassa vammaisiin suhtaudutaan huonosti työvoimana, hän kokee.
Saloma valmistui Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta kuva-artesaaniksi vuonna 2005. Palo hommiin oli kova, mutta edes noususuhdanteen aikaan ei avoimilta työmarkkinoilta löytynyt töitä ammattilaiselle.
Salomalla on synnynnäinen CP-vamma, joka vaikuttaa hienomotoriikkaan ja hankaloittaa liikkumista. Hänelle tarjottiin ammattikoulun jälkeen suoraan työkyvyttömyyseläkettä.
Se tuntui hänestä väärältä, jopa epäreilulta.
– Minulle se ei ollut vaihtoehto. On väärin, että yhteiskunta heittää hukkaan kehitysvammaisten potentiaalin.
Saloma ei ottanut työkyvyttömyyseläkettä vastaan. Hän perusti oman firman ja päätti tulla toimeen yrittäjänä ja korotetun vammaistuen avulla.
”Tulen hulluksi, jos en tee mitään”
Suomen vammaisyrittäjät -yhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Pappila arvioi, että Suomessa on noin 100 vammaisyrittäjää. Vammaisyrittäjien yhdistyksessä on viitisenkymmentä jäsentä.
– Aika moni vammainen yrittäjä ei halua liittyä yhdistykseemme, koska vammaisuus on stigma, sanoo Pappila.
Myös Tuomas Saloma kokee, että työelämässä vammainen kohdataan usein nimenomaan vammaisuuden eikä osaamisen kautta.
Hän on työskennellyt yrittäjänä nyt lähes 20 vuotta.
Graafisella alalla kilpailu kuitenkin on kovaa ja leipä tiukassa. Saloma ei yleensä pysty nostamaan itselleen palkkaa kuin 300–400 euroa kuukaudessa. Kaikki muu menee firman ylläpitämiseen.
Kun Saloma muutti omaan asuntoon, hän joutui pyörtämään päätöksensä työkyvyttömyyseläkkeen suhteen. Tienestit yrittäjänä olivat liian pieniä elämiseen.
Hän haki ja alkoi saada työkyvyttömyyseläkettä kesällä 2021, mutta halusi edelleen tehdä myös töitä.
– Tulen hulluksi, jos en tee mitään ja olen vain yhteiskunnan elätettävänä.
Työkyvyttömyyseläkkeen tulorajat harmittavat
Työkyvyttömyyseläkkeen aikana voi ansaita 986,30 euroa kuukaudessa. Tuomas Saloman mielestä tulorajoja ei pitäisi olla lainkaan.
Invalidiliiton Anne Mäki on samoilla linjoilla. Liitossa on jo useita vuosia peräänkuulutettu mallia, jossa voisi joustavammin yhdistää työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon.
– Käsittämätöntä, ettei verokertymänkin näkökulmasta nähdä positiivisena, että ansiorajat olisivat vähän korkeammat.
Juttua muokattu klo 16.15: Otsikkoon vaihdettu sanan ”kehitysvammainen” tilalle ”vammainen”.