Maaliskuussa 1973 presidentti Urho Kekkonen kaatoi Oulun Ruskon kaupunginosassa puun.
Sille paikalle nousi Nokian Oulun ensimmäinen tehdas. Presidentin kaatamasta puusta tuli sen kattopalkki.
Aiemmin samana vuonna Nokia oli päättänyt siirtää yhtiön radioteknologian kehityksen Helsingistä Ouluun. Pohjoisen tiimin ensimmäinen tehtävä oli armeijan salainen radioprojekti.
Oulussa alettiin tehdä Puolustusvoimien radiopuhelimia.
Sijainti ei ollut sattumaa. Puolustusvoimat vaati tilauksen yhteydessä, että tuotanto pitäisi viedä niin sanotulle kehitysalueelle.
Siis alueelle, joka on jäänyt muusta maasta jälkeen talouskehityksessä.
Syy oli yksinkertainen: koko Suomi haluttiin pitää asuttuna. Sillä valmistauduttiin Neuvostoliiton mahdolliseen miehitykseen.
Ja niin Ouluun nousi Nokian tehdas.
Nyt, 52 vuotta myöhemmin, Nokia avasi Ouluun uuden kampuksen.
55 000 neliön kokonaisuus maksoi yhtiölle arviolta 200 miljoonaa euroa. Nokia ei ole halunnut kertoa tarkkaa budjettia julkisuuteen.
Kampus työllistää lähes 3 000 henkilöä. Sillä määrällä Nokia on suurin yksityinen työnantaja Oulussa.
Uuden kampuksen ydintehtävä on sama kuin reilut 50 vuotta sitten: radioteknologian kehitys ja tutkimus. Nyt kampuksella keskitytään mobiiliverkkoihin, tarkemmin sanottuna 5G ja 6G -teknologiaan.
Home of Radio, radion koti. Sillä nimellä Oulun kampusta tituleerataan.
Yli sadassa maassa toimivan Nokian investointipäätöksiä ei enää sanele Suomen puolustusvoimat. Se olisi voinut rakentaa kampuksen mihin tahansa maailmassa. Miksi se valitsi juuri Oulun?
Monestakin syystä, sanoo toimitusjohtaja Justin Hotard.
Ilmiselvä syy on tietenkin se, että mobiiliverkkoja on kehitetty Oulussa yli 50 vuotta. Oulu on yhtiön mobiiliverkko-osaamisen ydinkeskus.
Se ei ole kuitenkaan ainoa syy. Hotard ja muut Nokia-pomot tykkäävät puhua ekosysteemin merkityksestä. Siis ympäristöstä, jossa yhtiö toimii.
– Täällä on muita yrityksiä, jotka investoivat samankaltaisille alueille. Se on tärkeää, koska osaamiskeskittymät ovat tärkeitä, Hotard sanoo.
Linnanmaan kaupunginosaan rakentuneen kampuksen naapurissa on puolustusteollisuuden teknologiayhtiö Bittium. Maailmanlaajuiseen suosioon nousseiden Oura-sormusten pääkonttori sijaitsee lyhyen matkan päässä niin kutsutussa teknologiakylässä.
Oulusta löytyy myös teknologian tutkimuskeskus VTT.
Nokian näkökulmasta Oulu on kuin pohjoisen pieni piilaakso. Hotardilta kiitosta saa niin kaupunki kuin yliopistokin.
– Nämä kaikki asiat yhdessä saavat meidät ymmärtämään, että meidän täytyy jatkaa investointeja tänne ja jatkaa parhaiden radioteknologian osaajien houkuttelua, Hotard ylistää.
Harvinaista osaamista
Miten tällainen osaamiskeskittymä on Ouluun noussut?
Oulun kaupungin elinvoimaa ajavan Business Oulun johtajan Juha Ala-Mursulan mukaan Oulun yliopistolla on siinä iso rooli.
Yliopiston tehtävänkuvassa painotettiin alusta asti teknis-luonnontieteellistä opetusta ja tutkimusta Pohjois-Suomen tarpeisiin.
Näin siitä tuli teknologiayliopisto.
Osaamisen ympärille on syntynyt joukko yrityksiä. Lista on pitkä: Oulussa tehdään prototyyppejä, piirilevyjä, testataan ohjelmistoja, erikoistutaan erikoistekniikan tuotteiden tekemiseen ja analysoidaan materiaaleja.
Oma roolinsa on tietysti myös Nokialla. Yhtiön huippuvuosina matkapuhelimia kehitettiin Oulussa. Se on jättänyt jälkensä.
Oulusta on ponnistanut useampi firma, joka erikoistuu kuluttajatuotteiden laadun varmistukseen.
Ala-Mursulan mukaan esimerkiksi Applen tuotteiden visuaalinen ulkonäkö tarkastetaan Oulun teknologiakylässä kehitetyllä laitteella.
– Meille on pienelle maantieteelliselle alueelle tullut kovaa osaamista syvästä teknologiasta. Tällaisia paikkoja on Euroopassa käytännössä kolme. Oulu on yksi niistä, hän sanoo.
Nokian yliopisto
Oulun yliopisto mainitaan myös Nokia-pomojen puheissa useamman kerran. Yliopiston ja Nokian yhteistyö alkoi vuonna 1973, kun Oulussa alettiin valmistaa Puolustusvoimien radiopuhelimia. Nokia tarvitsi insinöörejä.
Vuosien saatossa yhteistyö laajeni tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Nokian kulta-aikana tutkimusta ja koulutusta soviteltiin Suomessa yhtiön vaatimuksiin. Esimerkiksi Aalto-yliopisto syntyi Nokian suostuttelun tuloksena.
Oulun yliopisto sai tehtäväkseen jatkokouluttaa tuhansia ihmisiä IT-alalle. Sopivia kandidaatteja ei ollut tarpeeksi Oulussa, joten etsintää laajennettiin Raaheen.
Kurssejakin räätälöitiin Nokian tarpeisiin.
Nokian ja yliopiston yhteistyö oli niin tiivis, että lopulta Oulun yliopistoa alettiin kutsua Nokian yliopistoksi.
Tiivistä yhteistyö on edelleen, vaikkei Oulun yliopistoa enää tunnetakaan samalla lempinimellä.
Oulun yliopistoon on perustettu maailman ensimmäinen 6G-tutkimusohjelma. Lisäksi yliopistossa on tehty töitä 5G-teknologian parissa.
Siis samaa, mitä Nokia tekee Oulun kampuksella.
Kolme vuotta sitten kerrottiin, että Nokia lahjoitti Oulun yliopistolle 250 000 euroa.
– Me tarvitsemme tutkimusyhteistyötä, mutta myös yliopistoa ja ammattikorkeakoulua kouluttamaan meille uusia uusia huippuosaajia, sanoo Nokian Oulun yksikön johtaja Jarkko Pyykkönen.
Ympyrä sulkeutuu
Ensimmäisen Nokian Oulun kampuksen harjakannattimen kaatoi siis Kekkonen. Jonkinlaisena ympyrän sulkeutumista voidaan pitää sitä, että uuden kampuksen vihki viime viikolla käyttöön juhlallisesti presidentti Alexander Stubb.
Symboliikkaa löytyy myös Nokian lisääntyneestä yhteistyöstä Puolustusvoimien kanssa. Oulussa valmistetaan taas kenttäradioita.
Pääpaino on mobiiliverkoissa, vaikka niiden kysyntä on ollut viime aikoina vaisua. Viime syksynä jopa huhuttiin, että yhtiö olisi myymässä mobiiliverkkobisnestään. Se olisi ollut kova isku Oululle.
Toimitusjohtaja Hotard vakuutti viime viikon avajaisissa, että mobiiliverkot ovat jatkossakin yhtiön liiketoiminnan kannalta kriittisen tärkeitä.
Oulun kampus on sen keskiössä.
Jutussa on käytetty lähteenä tietokirjailija ja talousjournalisti Carl-Gustav Lindénin kirjaa Nokian valtakunta – Raportti hulluilta vuosilta (2016).