Suomen itärajalle kohoavan esteaidan rakentaminen vaatii tekijöiltään äärimmäistä huolellisuutta.
Ei kaivurin kauha eikä edes sormen kynsi saa käväistä milliäkään Venäjän puolella.
Noin 2 000 ihmistä on tähän mennessä ollut tekemässä esteaitaa Suomen ja Venäjän väliselle valtakunnanrajalle.
Turvaluokituksessa rakennustyömaa on korkeimmalla tasolla. Rajavartiolaitos on varmistanut jokaisen työntekijän taustat.
Kun rakennustöissä mukana olleilta kysyy päällimmäistä asiaa, joka töistä tulee ensimmäisenä mieleen, on vastaus kaikilla sama.
– Työmaalla sai tehdä töitä kaikessa rauhassa. Erikoinen rauha oli koko ajan, kertoo puunkorjuuyritys Koumetin hankepäällikkö Henri Vauhkonen.
GRK Suomi oy on rakentanut suuria kohteita asutuskeskusten keskellä aina raitiovaunulinjoista isoihin siltoihin saakka. Itärajan esteaita on ollut vähän toisenlainen työmaa.
– Täällä on hiljaista. Ei ole sivustakulkijoita, ohikulkijoita eikä muuta ylimääräistä liikennettä, kertoo työmaapäällikkö Elmeri Ollikainen.
Suomen ja Venäjän rajalla esteaidan rakentaminen alkoi toden teolla kaksi vuotta sitten. Valmista pitäisi olla vuoden kuluttua syksyllä.
Suurin osa aidasta tulee Kaakkois-Suomeen, jossa käytännössä koko itäraja mereltä aina Parikkalan pohjoisosaan Pyhäjärvelle saakka on aidattu.
Rakentamiseen eivät kuulu pelkkä aita ja siihen liittyvät sähköistys, kamerat ja tunnistimet.
Niiden lisäksi metsään on tullut laitureita, ponttoneja ja muita rakennelmia, jotta aidan viereen on saatu rakennettua tie.
Kouvolalainen Koumet oli ensimmäisten joukossa, kun esteaitakokonaisuuden rakentaminen alkoi. Ensin piti raivata metsää aidan tieltä.
Yrityksellä oli parhaimmillaan viisi hakkuukonetta ja 20 ihmistä töissä.
– Siinä tuli läpileikkaus Suomen metsiin, sanoo Koumetin toimitusjohtaja Jussi Laakso.
Koumet teki hakkuut pääasiassa itse. Pohjois-Suomessa yhtiö hankki työt paikallisilta yrityksiltä.
– Viime talvi oli välillä hankala, kun leudon talven takia suot eivät jäätyneet, kertoo hankepäällikkö Henri Vauhkonen.
Hankepäällikkö, kenraalimajuri Jari Tolppanen Rajavartiolaitoksen esikunnasta perustelee esteaitaa sillä, että itärajalla on ollut rajaturvallisuuden vakava häiriötilanne vuoden 2023 lopusta lähtien.
Turvallisuustilanne ei Tolppasen mukaan ole muuttumassa lähitulevaisuudessa helpommaksi.
– Tapahtumia on vähän, mutta tilanne voi muuttua merkittävällä tavalla ja nopeasti. Myös riskit Itämerellä ovat kasvaneet.
Parhaillaan rakentaminen on käynnissä 40 kohdealueella.
Aikataulu on ollut tiukka, ja sitä on edellyttänyt myös tilaaja eli käytännössä Suomen valtio.
Suomen ja Venäjän välinen raja kulkee monin paikoin vaikeiden maastojen kohdalta. On jyrkänteitä, kalliota, pitkiä etäisyyksiä. Valmiita kulkuyhteyksiä ei ole ollut, sillä aiemmin rajan tuntumassa meni vain polku, jota Suomen rajavartijat käyttivät partioinnissaan.
Satojen rakentajien lisäksi alueella on kymmeniä työkoneita. Rajavartijoiden on valvottava myös niitä, koska työmaa on rajan läheisyydessä.
– Alueella on paljon urakoitsijoita ja työkoneita. Kaikki on sujunut erinomaisesti ja hyvässä yhteistyössä. Ongelmat on saatu ratkottua, sanoo Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja, eversti Jaakko Olli.
Työt eivät pääty siihen, kun aita on valmis. Esteaidalla on tulossa myös mittava ylläpito- ja kunnossapitotarve.
– Täytyy päättää, kuka kuka vastaa esimerkiksi myrskytuhoista. Osa kunnossapidosta sälyttyy myös Rajavartioston vastuulle, sanoo Olli.