TOKIO.
Tokion MM-kisat käynnistyivät alkuillasta paikallista aikaa miesten ratajuoksun osalta 3 000 metrin esteiden alkuerillä.
Taivaankappaleiden toisenlaisin asennoin juuri tämä upea juoksumatka olisi voinut pelastaa Suomen MM-kisajoukkueen melkoiselta häpeältä.
Topi Raitanen olisi normitilanteessa mennyt MM-rankingin läpi kisoihin, mutta nilkkavamma lopetti kauden lyhyeen.
Tämän jälkeen oltiin sitten yleisurheilun 42-vuotisen MM-kisahistorian osalta kolmannen kerran siinä tilanteessa, ettei rankingista löytynyt Tokioon ainuttakaan valintakelpoista suomalaista miesjuoksijaa.
Sama katastrofi koettiin Moskovassa 2013 ja Lontoossa 2017.
Tämä ei ole tietenkään millään tavalla Tokioon paikkansa ansainneiden suomalaisurheilijoiden vika tai häpeä.
Muista potentiaalisista suomalaiskandidaateista ja juoksuratojen ilonaiheista esimerkiksi Joonas Rinne operoi päämatkalla, jolla MM-tason kisapaikka lymyää todella ison kiven takana.
Konsta Alatuvalla ei vielä ihan riitä, eikä USA:n-opintojensa aloittamista lykänneellä Antti Sainiolla. Suomen oloista on siis ilmeisesti tullut aidatulle ratakierrokselle useampia arvokisamenestyjiä ja suurnimiä kuin amerikkalaisten yliopistojen NCAA-lihamyllystä.
Mustafe Muusen kuti jäi tämän kauden osalta täysin putkeen.
Kun väittely koskee Suomen kaikkien aikojen parasta urheilijaa, yleisurheilusta ehdokaslistalle nousevat aina Paavo Nurmi ja Lasse Virén.
Ei ole sattumaa
Ei ole sattumaa, että he ovat juoksijoita ja vieläpä miesjuoksijoita. Äärikovan urheilumuodon äärimmäisin taso on aina mitattu juoksuradoilla miesten kesken. Tämä ei ole sovinismia, vaan jääkylmää faktaa.
Jos unohdetaan käytännössä vain juoksijoita tuottavat yleisurheiluhautomot, kuten Itä-Afrikan maat, miesjuoksun tilanne paljastaa aina hyvin vahvasti koko rata- ja kenttäurheilun tilan kyseisessä maassa. Ikävä kyllä myös Suomessa.
Lasse Virén juoksi kaksi jälkimmäistä olympiavoittoaan 1976 japanilaisvalmistajan tossuilla, mistä hyvästä kyseinen firma kutsui legendan Tokioon vajaa puoli vuosisataa urotekojen jälkeen.
Hienona miehenä Virén on aina suhtautunut jälkipolviin kannustavasti ja lempeästi. Voi kuitenkin miettiä, mitä hänen päässään liikkuu tämänkertaisen MM-vuosikerran osalta.
Ruotsi veti Suomea kolme viikkoa sitten kölin alta 100-vuotisjuhlamaaottelussa. Tokiossa sillä on vähintään yksi edustaja kaikilla muilla miesten juoksumatkoilla paitsi 400 metrillä ja pika-aidoissa.
Näistä Euroopan ennätyksen haltija Andreas Almgren on potentiaalinen mitalisti. 5 000 metrin päätteeksi hän saattaa jutella palkintopallilla toisen pohjoismaalaisen eli Jakob Ingebrigtsenin kanssa.
Se olisikin muuten Ruotsin mieskestävyysjuoksijoiden ensimmäinen arvokisamitali yli 49 vuoteen.