Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue pyysi alueensa kunnilta vielä loppuvuodesta yhden kuukauden vuokrahelpotusta tiloista, joissa se toimii kunnissa. Säästö olisi ollut noin 600 000 euroa. Kunnat aikovat torpata pyynnön.
Summa on pieni koko kokonaisuudessa, mutta se kuvastaa hyvinvointialueiden nykytilannetta: säästöjä yritetään raapia kasaan pienistä puroista.
Hyvinvointialueiden edunvalvonta- ja neuvontayksikön Hyvil Oy:n toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi kiteyttää alueiden pyrkimykset näin:
– Ne haluavat tänä vuonna nollatuloksen tai ylijäämää sen vuoksi, että silloin on mahdollisuus saada vuoden 2026 alijäämän kattamisvelvoitteeseen lisäaikaa. Sitä hyvinvointialueet ovat toivoneet jo pitkään.
Valtionvarainministeriö valmistelee hyvinvointialueiden ohjauksen sääntelyyn lisäystä. Sen turvin ennen vuotta 2025 syntyneiden alijäämien kattamiseen tulisi lisäaikaa vuoden 2028 loppuun. Muussa tapauksessa ne pitää kattaa vuonna 2026.
Moni tarvitsisi nollatuloksen
Ylen kyselyyn vastanneista 17 hyvinvointialueesta 11 tavoittelee joko nollatulosta tai ylijäämää tälle vuodelle.
Hyvilin Korkiakoski-Västi arvioi, että hyvinvointialueista noin puolet voi siihen päästäkin.
Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet tavoittelevat nollatulosta. Kummallakin on alijäämää tässä vaiheessa vuotta vielä seitsemisen miljoonaa euroa, eli kiinni otettavaa riittää.
Kymenlaakson hyvinvointialue tähtää jopa ylijäämäiseen tulokseen, vaikka vielä tällä hetkellä alijäämää on sille kertymässä 14 miljoonaa euroa.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue ennakoi tälle vuodelle 14 miljoonan alijäämää. Vaikka Etelä-Karjala haluaisi lisäaikaa aiempien alijäämien kattamiseen, nollatulokseen pääseminen ei ole realistista, arvioi hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen:
– Sopeutamme toimintaa tänä vuonna 20 miljoonalla ja toimintakulujen kasvu on maan pienimpiä, mutta silti teemme alijäämää rakenteellisen alirahoituksen vuoksi.
Osa muistakin hyvinvointialueista pitää heikon talouden juurisyynä järjestelmää.
Päijät-Hämeessä tämän vuoden tulosennusteeseen on kirjattu runsaat 11 miljoonaa euroa alijäämää.
Hyvinvointialuejohtaja Petri Virolaisen mukaan talous olisi voinut olla liki saman verran plussalla, ellei raju siirtymätasausvähennys olisi tuonut rahoitukseen suurta kuoppaa. Alue onkin hakenut valtiolta lisärahoitusta.
Suurimpia alijäämiä tänä vuonna tekevät Keski-Suomi, Lappi ja Itä-Uusimaa ovat jo valtionvarainministeriön arviointimenettelyssä. Se tarkoittaa, että hyvinvointialueiden päätösvaltaa rajataan, mutta samalla se antaa lisäaikaa talouden tasapainottamiseen.
Lapin hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela kritisoi hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää ja erityisesti siirtymätasausta, jonka vuoksi Lapin rahoituksesta on leikkaantunut liki 160 miljoonaa euroa.
Tältä näyttää hyvinvointialueiden taloustilanne juuri nyt ilman uusia säästöjä:
Kaikilla ei mene huonosti – kahtiajakautuminen huolestuttaa
Samalla, kun osassa maata ponnistellaan lisäsäästöjä etsien, osa alueista tekee hyvää tulosta.
Esimerkiksi Pirkanmaan ylijäämä on tänä vuonna yli sata miljoonaa euroa ja Varsinais-Suomen viitisenkymmentä miljoonaa.
Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västiä huolestuttaa se, että hyvinvointialueet ovat jakautuneet kahteen kastiin: Alueet ovat aloittaneet toiminnan mukauttamisen uuteen rahoitustasoon eritahtisesti. Myös rahoitusjärjestelmä kohtelee eri alueita eri tavoin.
– Joillakin alueilla säästöratkaisuja oli tehty jo ennen uudistusta. Kuitenkin nyt kaikilta alueilta kaivattaisiin isoja, rohkeita ratkaisuja. Päätöksentekokyky ja -mahdollisuus näyttävät vaihtelevan alueittain aika tavalla, Korkiakoski-Västi sanoo.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue ei saanut kunnista vastakaikua huudolleen vuokrahelpotuksista.
Sen sijaan Keski-Pohjanmaa, kuten moni muukin alue, pyrkii loppuvuonna painamaan työntekijöiden lomapalkkavelan minimiin. Työntekijöitä kannustetaan siis lomailemaan, jotta pitämättömistä lomista ei syntyisi työnantajalle velkaa.
Moni alue on käynnistänyt myös yt-menettelyt ja organisaatiomuutoksen. Karsintalistalla voivat olla vakituiset työntekijät, sijaiset, vuodepaikat, palvelut, ostopalvelut ja hankinnat.
Asiakkaalle säästöt voivat näkyä esimerkiksi palvelusetelien ehtojen tiukennuksina tai lähisote-pisteen lakkautuksena.
Perälautana yhdistäminen
Jos tämä alijäämien kattaminen ei lopulta onnistu, ministeriöt ottavat hyvinvointialueiden talouden tarkempaan seurantaan. Kyseeseen tulevat ennakollinen talouden ohjaus ja arviointimenettely.
On myös mahdollista, että alueita yhdisteltäisiin.
– Yhdistäminen on perälauta, jolla on toisinaan uhkailtu. Se on juridisesti mahdollista, mutta ei tässä hetkessä kovin realistista, toteaa Hyvilin Korkiakoski-Västi.
Hän muistuttaa myös toisenlaisesta kahtiajakautumisesta: Suuren Pirkanmaan hyvinvointialueen talous ei hetkahda, vaikka alueella syntyisi tehohoitoa tarvitsevat keskos-kolmoset. Sen sijaan pienen hyvinvointialueen talous keikahtaa nopeastikin miinukselle, jos kallista hoitoa pitää ostaa yliopistosairaalasta.