Finanssivalvonta: Sijoitushuijaukset yleistyvät – näin suojaudut ja toimit, jos epäilet huijausta

Pankkien tietoon tuli viime vuonna sijoitushuijauksia reilun 20 miljoonan euron edestä. Huijauksissa hyödynnetään yhä enemmän sosiaalista mediaa ja tekoälyä.

Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Marko Hovi muistuttaa, että sijoituspäätöksiä ei pidä tehdä kiireessä.

Sijoitushuijausten määrä on kasvanut merkittävästi viimeisen vuoden aikana, kertoo Finanssivalvonta. Rahastoyhtiöitä valvovan Fivan mukaan sijoitushuijausten yleistyminen näkyy niihin liittyvien yhteydenottojen määrän kasvuna.

Finanssiala ry:n alkuvuodesta tekemän kyselytutkimuksen mukaan pankkien tietoon tuli viime vuonna sijoitushuijauksia reilun 20 miljoonan euron edestä.

Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Marko Hovi arvioi todellisen määrän olevan moninkertainen.

– Sijoitushuijauksen kohteeksi joutuneiden lukumäärä on moninkertaistunut viimeisen vuoden aikana ja myöskin sijoitushuijauksiin hävittyjen rahojen määrä on moninkertaistunut, Hovi sanoo.

Huijausten todellisesta määrästä ja niihin menetetyistä rahasummista ei ole tarkkaa tietoa, koska kaikista tapauksista ei tehdä ilmoitusta pankille tai viranomaisille. Tämä johtuu huijaukseen liittyvästä häpeästä ja siitä, että rahojen takaisin saaminen on epätodennäköistä.

Hovi kuitenkin kehottaa uhreiksi joutuneita tekemään ilmoituksen, koska se helpottaa asiaan puuttumista ja parantaa tilannekuvaa.

Huijaukset leviävät sosiaalisessa mediassa

Hovi kertoo, että sosiaalisen median hyödyntäminen huijauksissa on lisääntynyt merkittävästi. Myös tekoäly helpottaa huijausten tekemistä ja räätälöimistä eri kielialueille.

– Sijoitushuijauksissa mainokset ja markkinointi ovat entistä ammattimaisempia. Niissä käytetään tunnettujen henkilöiden kuvia, yhtiöiden logoja, jopa valvojien logoja, jolloin tavallaan pyritään luomaan uskottavuutta sijoittajille, Hovi kuvailee.

Hovin mukaan yleisimpiä huijauksia ovat tekaistut sijoitusalustat ja -kohteet sekä sijoitusvinkkejä jakavat chat-ryhmät. Usein huijaukseen liittyy kiireen tai ainutlaatuisen tilaisuuden tunteen luominen.

– Näissähän yhdistyy se, että sijoittaja haluaa nopeasti itselleen tuottoa ja on joutunut tämän harhaanjohtavan markkinoinnin uhriksi, Hovi sanoo.

Finanssivalvonta muistuttaa, että korkeissa riskisijoituksissa ei kannata luottaa sosiaalisessa mediassa jaettuihin vinkkeihin.