– Konsulttitoimisto MDI:n tuoreessa väestöennusteessa suunta on selvä: Suomen kunnissa syntyvyys laskee ja väkimäärä vähenee.
Pääkaupunkiseudun suuret kunnat porskuttavat kuitenkin päinvastaiseen suuntaan. Ennusteen mukaan esimerkiksi Espoon asukasmäärä kasvaa vuoteen 2050 mennessä yli 30 prosenttia nykyisestä.
Vantaallakin kasvua ennustetaan noin 25 prosenttia. Kysyimme Helsingin, Espoon ja Vantaan johtajilta, miten kaupungeissa vastataan nopeaan väestönkasvuun. Ja miten esimerkiksi vieraskielisten määrän raju kasvu näkyy nyt ja tulevaisuudessa?
Vantaa on Suomen nopeimmin muuttuvia kaupunkeja
MDI:n ennuste on pitkälti linjassa Vantaalla aiemmin tehtyjen väestöennusteiden kanssa. Vantaan kaupunginjohtajan Pekka Timosen mukaan mitään varsinaista yllätystä siinä ei siis ole.
Kasvuvauhti on kova, maahanmuuttajataustaista väestöä on lähes kolmannes asukkaista ja väestörakenne on nuori.
– Meillä on paljon lapsia ja nuoria. Pelkästään viime vuonna Vantaalle avautui neljä uutta päiväkotia. Yli puolet kaupungin asukkaista on alle 40-vuotiaita, Timonen sanoo.
Hurja kasvuvauhti tuo mukanaan investointipaineita. Pitää tehdä kouluja ja päiväkoteja ja satsata esimerkiksi joukkoliikenteeseen. Timosen mukaan esimerkiksi Vantaan ratikkayhteys vastaa osaltaan juuri tähän tarpeeseen.
– Vantaa on Suomen nopeimmin muuttuva kaupunki yhdessä Espoon kanssa. Väestörakenne, kaupunkirakenne ja elinkeinorakenne ovat jatkuvassa muutoksessa, Timonen sanoo.
Pelkästään kymmenen viime vuoden aikana Vantaalle on tullut yli 40 000 asukasta, joka vastaa jo sellaisenaan kohtalaisen kokoisen kunnan asukasmäärää.
Entä sitten mielikuva tulevaisuudesta: millainen on yli 300 000 asukkaan Vantaa?
Kaupunkirakenteeltaan nykyistä tiiviimpi, yhteyksiltään nykyistä parempi. Ulkomaalaistaustaisten määrä voi vuonna 2050 olla 40 prosenttia tai ylikin, Timonen arvioi.
– Silti kyseessä on ihan tavallinen suomalainen kaupunki, josta ihmiset lähtevät aamulla kouluun ja töihin ja illalla harrastuksiin.
Monikulttuurisuuden kasvu haaste myös Espoossa
Espoon kasvuluvuista heijastuu ennen kaikkea lasten ja nuorten osuus.
– Espoo on Suomessa lasten ja nuorten pääkaupunki. Syntyvien määrän lisäys on selvästi maan suurin jopa Helsinkiin verrattuna, vaikka väestömäärämme on vain puolet Helsingistä.
Tämä yksittäinen asia on Kai Mykkäsen mukaan kirkkain johtotähti myös parhaillaan käynnissä olevan kaupunkistrategian laatimisessa.
Toinen puoli kokonaisuutta on Mykkäsen mukaan rahoituksen epätasapaino.
– Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja myös vieraskielisten erityistarpeiden kärjistämänä meillä on talouden tasapainossa noin sadan miljoonan euron aukko. Sitä saattaa vielä rutkasti vaikeuttaa valtionosuusjärjestelmään kaavaillut muutokset.
Mykkänen pitää nopeaa väestönkasvua kuitenkin Espoon perussuuntana, joka on jatkunut jo pitkään. Nyt asukkaita on lähes 320 000, mikä on suunnilleen kaksinkertainen määrä noin 30 vuoden takaiseen verrattuna.
Mykkänen sanoo muistavansa tuon ajan vielä hyvin, eikä siksi usko, että nykyinenkään kasvuennuste tuo vallankumouksellista muutosta Espoon olemukseen.
Uudempi suuntaus liittyy Mykkäsen mukaan monikulttuurisuuteen. Espoon väestönkasvusta leijonanosa tulee ihmisistä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi.
– Se on iso haaste Espoossa ja ehkä koko länsimaailmassa. Siis tasapainon löytäminen sen suhteen, että moninaisuus on rikkaus, mutta meillä täytyy olla riittävästi yhteistä, joka sitoo meidät yhteisiin perusarvoihin ja yhteiskunnan yhdessä hoitamiseen.
Helsingin kotimainen nettomuutto kasvaa
Helsingin muuttoliikkeessä näkyy uusi ilmiö. Tänä vuonna Helsingin kotimainen nettomuutto on ollut selvästi suurempaa kuin ulkomainen nettomuutto, kertoo Helsingin pormestari Daniel Sazonov.
Helsingin pormestarin Daniel Sazonovin mukaan Helsingin väestönkasvu on elinvoimaisuuden merkki ja keskittyy työikäisiin. Kasvava väestö tarvitsee palveluja, ja niihin on investoitu jo vuosia.
– Jäljessä laahanneet päiväkotipalvelut on saatu viiden viime vuoden aikana kuntoon. Nyt suurin haaste on, riittävätkö asunnot tulevina vuosina.
Sazonov sanoo, että Helsinki kasvaa tänäkin vuonna noin 10 000 ihmisellä ja viime vuonnakin kasvu oli ennätyksellisen suurta. Samaan aikaan käynnistyi vain vajaan 3000 asunnon rakentaminen.
Sazonovin mukaan investointikyky on tärkeää, ja siihen pääkaupunkiseutu tarvitsee myös valtion toimia avuksi.
– Suureksi osaksi joudumme tekemään tulevina vuosina investointeja velaksi. Joudumme investoimaan muun muassa raideliikenteen kehittämiseen merkittävästi.
