Kuhmolaisten huoli huonokuntoisista maanteistä ja sorateistä tiedetään pian EU:ssakin.
Teiden kunto nousi viime viikolla julkisuuteen kuhmolaisen Ilmo Komulaisen kansalaistottelemattomuuden kautta. Komulainen laittoi oman tiehöylänsä tasoittamaan kuoppaista soratietä, joka on valtion hoitovastuulla.
Nyt Kuhmo vie viestiä huonokuntoisista teistä Euroopan komissiolle, joka parhaillaan pohtii keinoja tukea koko unionin itäistä rajaa.
EU:n itärajalle on kasautunut monia haasteita sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainassa 2022. Matkailijavirrat pysähtyivät ja turvallisuusriskit kasvoivat alueilla, joita väestökato on jo pitkään koetellut.
Komissio kerää parhaillaan itäisiä raja-alueita koskevaa sopimusta varten näkemyksiä eri maista. Kuhmon kaupunki nostaa kannanotossaan esille maantieverkon merkityksen turvallisuudelle ja huoltovarmuudelle.
Kaupunginjohtaja Juhana Juntunen kertoo kuhmolaisten puhuvan asiasta paljon, koska tiet ovat maaseudun elinehto.
– Hälytysajoneuvojen on päästävä tarvittaessa paikalle ja puuta kuljetetaan paljon. Maitoautot kulkevat siellä, koululaisia kuljetetaan ja ihmiset käyvät töissä ja asioilla, listaa Juntunen.
Turvallisuudella ja huoltovarmuudella Kuhmon kaupunki tarkoittaa myös teiden kaksoiskäyttöä eli sitä, että teitä on pystyttävä käyttämään siviiliasioiden lisäksi myös maanpuolustukseen.
Juntunen muistuttaa, että tiet vaikuttavat myös asutuksen säilymiseen. Kuhmon kaupungilla on 120 kilometriä itärajaa, mikä on noin kymmenesosa koko Suomen itärajasta.
Huoli on, että huonokuntoisten teiden varrella ei kukaan halua asua.
– Niinhän sitä sanotaan, että asuttu raja on turvallisin raja, sanoo Juhana Juntunen.
Rajavartiosto: Heikko tiestö aiheuttaisi kuluja
Teiden kunnolla on iso merkitys Kainuun rajavartiostolle, joka valvoo Suomen itärajaa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla yli 400 kilometrin matkalta.
– Tarvitsemme hyvän ajoneuvokaluston, että pystymme liikkumaan tällä tiestöllä. Mikäli tiestö olisi hyvinkin huonokuntoinen, se luonnollisesti aiheuttaisi meille kustannuksia. Mahdollisesti rikkoontuneiden renkaiden ja ajoneuvokulujen muodossa, kertoo Vartiuksen rajavartioaseman päällikkö Jouko Kinnunen.
Rajavartiosto hyödyntää työssään myös raja-alueen metsäautoteitä. Kinnunen ei ota suoraan kantaa muiden teiden kuntoon, mutta allekirjoittaa yhteisen huolen kunnossapidon tärkeydestä.
Kinnusen mukaan rajavartiosto pääsee tällä hetkellä nopeasti paikalle, olipa kyse rajaturvallisuustehtävistä tai ihmisten auttamisesta, kun rajavartiosto tukee muiden viranomaisten työtä.
Luvattomasti maahan tuleva ei välttämättä tietä aina käytäkään.
– Maastorajan luvattomasti ylittäneet ihmiset pystyvät kyllä kulkemaan ilman tietäkin, se on nähty ihan viime aikoinakin, sanoo Kinnunen.