Tuoreen MDI:n väestöennusteen mukaan väestö supistuu valtaosassa Suomen kuntia kasvukeskuksia lukuun ottamatta. Ihmisiä siis kuolee enemmän kuin syntyy, ja koululaisten määrä vähenee lähivuosina jopa 100 000:lla.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelän mukaan väestöennuste on varsin lohduton.
– Kaikkien tavoite on, että koko Suomi pysyisi asuttuna ja kaikkialla voisi elää ja perustaa perhettä. Tämä haastaa sitä.
Elämää maakunnissa ei pitäisi vaikeuttaa ainakaan ilmastotoimilla, Mäkelä linjaa.
– Liikkumisen hintaa ei pidä nostaa kohtuuttomasti. Liikenneyhteyksien maakuntiin pitää olla kunnossa, samoin tietoliikenneyhteyksien. Kasvukeskuksiin päin pitää voida tehdä etäöitä, ettei ole pakko asua ruuhka-Suomessa ollakseen töissä.
Entä se syntyvyyden lasku?
Siinä Mäkelän mukaan on pitkälti kyse asennekysymyksestä.
– Täytyy miettiä keskusteluilmapiiriä yhteiskunnassa, puhutaanko asioista oikealla tavalla. Luodaanko oikeaa asenneilmapiiriä, jotta kansakunta säilyisi tulevaisuudessakin.
Suomen huonoa väestönkasvua on paikannut viime vuosina maahanmuutto, mutta sekään ei enää pian riitä. Maahanmuuttoa pitäisi siis lisätä.
Mäkelän mukaan sekään ei ole ratkaisu.
– Se ei ole varmaankaan tarkoitus, että suomalaiset korvataan pois Suomesta. On tarkoitus, että suomalaiset kasvaisivat kansakuntana, eikä niin, että siirretään koko muun maailman väestöä tänne.
Pekonen peräänkuuluttaa parlamentaarista yhteistyötä
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen on hyvillään siitä, että väestöennusteesta on tehty nyt tutkimus yhteisen tilannekuvan vuoksi.
– Oleellisin keino, jolla pikkukunnat pidetään elinvoimaisina, on työllisyys ja työpaikat, ja tämän hallituksen toimesta ne molemmat ovat kärsineet, Pekonen sanoo.
Toinen selkeä asia ovat Pekosen mukaan palvelut. Jos töitä ja palveluja ei ole, se on syrjäseudulle kuolinisku.
Hänestä seuraava luonteva askel olisi, jos asiaa käsiteltäisiin parlamentaarisesti.
– Tämä on kaikkien suomalaisten ja koko Suomen asia, siksi olisi hyvä jos löytäisimme parlamentaarisesti keinoja, miten voisimme turvata jokaisen oikeuden valita missä asuu ja siten pitää koko Suomen asuttuna. Yksi hallituskausi on lyhyt aika tällaisen asioiden ratkaisemiseen, siksi meillä pitäisi olla parlamentaarista, ylivaalikautista yhteistyötä.
Kopra väläyttää kuntien yhdistämistä
Kaksi selkeää keinoa väestön turvaamiseen ovat perhe- ja sosiaalipolitiikka sekä työn ja yrittämisen tukeminen, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra sanoo.
Perheen perustaminen pitää kokea mielekkääksi, ja perheiden lisäksi työnteon ja yrittämisen tukeminen kasvukeskusten ulkopuolella on yhtä lailla tärkeää, Kopra sanoo.
– Yrityksiä syntyy myös muualle kuin kasvukeskuksiin. Isoja ja hyviä yrityksiä on jo nyt sellaisilla alueilla, jotka eivät ole kasvavia. Tätä kehitystä voisimme edistää.
Myös kuntien määrää kannattaisi miettiä tarkemmin, vaikka se tässä hetkessä Kopran mielestä tuntuukin ironiselta. Suomessa on satoja kuntia, ja Kopran mukaan kannattaisi miettiä onko järkevää, onko niitä niin paljon.
– Se ei tarkoita, että pitäisi muuttaa pois sieltä missä asuu. Se tarkoittaisi, että Suomi voisi pysyä asuttuna kauttaaltaan.
Tuppurainen: On hyvä, että Suomi kaupungistuu
On turha potkia tutkainta vastaan, ihmiset muuttavat kaupunkeihin ja väestön ikääntyminen on tosiasia, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen toteaa.
Yksi eväs tilanteen parantamiseksi on työperäinen maahanmuutto, josta nykyinen hallitus saa Tuppuraiselta moitteita. Tuppuraisen mukaan Suomeen muuttaneiden on nykyään vaikeampi päästä töihin ja elää maassa, ja SDP haluaisi helpottaa tätä.
– Pidämme huonona myös sitä että hallitus pimittää valtionosuusuudistusta ja kunnille tärkeää kiinteistöverouudistusta. Se ei anna kunnille näkymää, jolla he voisivat pitkäjänteisesti houkutella uusia perheitä ja uutta elinkeinoa kunnan alueelle.
Koko kuntakenttää pitäisi Tuppuraisen mukaan tarkastella pitkäjänteisesti, ja hyväksyä esimerkiksi se, että osalla kunnista on erilaiset tehtävät eikä kaikilta kunnilta voi velvoittaa samanlaista lakisääteistä tehtävien kokonaisuutta.
Tuppurainen nostaa esiin myös turvallisuuspolitiikan, minkä takia koko Suomi on hyvä pitää asuttuna.
– Samaan aikaan on myös Suomelle hyvä, että kaupungistumista tapahtuu. Kaupungeissa kehitetään uusia innovaatioita, tutkimusta ja tuotekehitystä, millä saadaan kansantalouden kasvua. Sillä voimme ylläpitää myös harvaanasutun Suomen elinkelpoisuutta, hän sanoo.
Hyrkkö: Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa
Vihreiden eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö nostaa ennusteesta kolme huomiota.
– Matala syntyvyys haastaa hyvinvointivaltion tulevaisuuden. Toisekseen, kun ikäluokat pienenevät, on entistäkin tärkeämpää, että kaikki pidetään mukana.
– Kolmas on maahanmuutto. Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa.
Kyseessä on nyt vasta ennuste, mutta on tärkeää tehdä varautumista, Hyrkkö sanoo. Eri kokoisissa kunnissa ja kaupungeissa pitää olla hyvän elämän näkymiä, mutta kokonaan kaupungistumisen trendiä ei pystytä tai välttämättä haluta pysäyttää.
Viljanen: Talouden elvyttäminen estää koko Suomen kuihtumisen
Keskustan eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Eerikki Viljanen nostaa esiin myös turvallisuuspoliittisen puolen, minkä takia koko Suomi on hänestä pidettävä asuttuna.
Keskeisin keino haja-asutusalueiden näivettymisen estämiseksi olisi Viljasen mukaan talouden elvyttäminen. Se auttaisi hänen mukaansa turvaamaan koko maan elinvoimaisuuden ja elämisen edellytykset kaikkialla Suomessa.
Samaten työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan tulevaisuudessakin, Viljanen sanoo.
– Se ei ole ainoa ratkaisu nykyiseen kehityskulkuun, mutta sitä tarvitaan turvaamaan yhteiskunnan rattaiden pyörimistä, Viljanen muotoilee.
