Uusien asukkaiden poikkeukselliset tukikampanjat ovat tuottaneet tulosta Perhossa Keski-Pohjanmaalla.
Kunta käynnisti neljä erilaista, kymmenientuhansien eurojen kampanjaa reilu vuosi sitten.
Monen muun kunnan tavoin Perho kamppailee laskevan syntyvyyden ja asukasmäärän kanssa.
Kampanjoiden ansiosta asukasluku onkin saatu pienoiseen nousuun.
Noin 2 600 asukkaan kunnan väkimäärä nousi viime vuonna 13 asukkaalla. Kasvu on pientä, mutta suunta oikea, sanoo kunnanjohtaja Lauri Laajala.
– Sitä ennen väki kunnasta hupeni selvästi. Vuonna 2023 Perhon asukasluku kutistui noin 90 asukkaalla.
Parhaiten on toiminut opiskelijabonus.
Kunta on maksanut nuorille bonuksia 36 000 euron edestä lukuvuodesta 2024–2025. Yksittäisen nuoren tuki on ollut 300–400 euroa.
Sillä on saatu jäämään kuntaan kirjoille reilut sata nuorta, vaikka heistä osa opiskelee Perhon ulkopuolella. Bonuksen saajista reilut 30 opiskelee Perhon lukiossa, kertoo kunnanjohtaja.
– Tämä vaikuttaa kunnan asukaslukuun positiivisesti ja sitä kautta valtionosuuteen. Toki nuoret eivät välttämättä palaa Perhoon, mutta sidos on olemassa, sanoo Laajala.
Viidessä minuutissa metsään
Kunnanjohtaja toivookin, että nuorten poismuutto olisi väliaikainen.
Koska kunnassa ei ole yliopistoa eikä ammattikorkeaa, nuoret hakevat koulutuksen varmasti muualta, Laajala toteaa.
– Toivottavasti he muistavat, että Perho on turvallinen ja rauhallinen paikka elää. Ei ole teatteria eikä julkista liikennettä, mutta viidessä minuutissa pääsee metsän keskelle.
Tuhansien eurojen muuttajabonus on myös herättänyt kiinnostusta.
Uusia kuntalaisia, joita bonus koskee, on 49. He ovat muuttaneet Perhoon viime vuoden kesäkuun ja joulukuun välillä.
Ensi vuoden alussa Perho maksaakin muuttajabonusta yhteensä 147 000 euron edestä. Puolet summasta on ostokortteja perholaisiin yrityksiin.
Lisäksi kunta on luvannut 1 500 euroa syntyvästä lapsesta. Ensimmäiset bonukset tulevat maksuun ensi vuonna eli kun lapset täyttävät vuoden. Vasta silloin saadaan tarkemmat luvut vauvamääristä.
Tonttiale osui huonoon aikaan
Aletonttikampanja sen sijaan veti vesiperän: yksikään halpa tontti ei ole mennyt kaupaksi. Tarjolla oli omakotitalotontti 3 500 eurolla ja kaupan päälle rakentamisen alkaessa rantatontti pilkkahintaan.
– Yleinen taloudellinen tilanne oli liian huono, vaikka tarjous on hyvä. Tämä kyllä harmittaa, sanoo Laajala.
Kunnanjohtaja myöntää, että useat bonuskampanjat ovat rohkea veto.
– Onhan tämä taloudellisestikin riskialtista ja vaikuttaa kuntatalouteen. Tehtiin iso panostus, mutta toivotaan, että saadaan vielä lisää niitä myönteisiä vaikutuksia.
Tonttikampanjaa lukuun ottamatta muut tukikampanjat ovat voimassa vuoteen 2027 saakka.