Valtaosassa Suomen kuntia väkiluku vähenee seuraavan 25 vuoden aikana, kertoo MDI:n väestöennuste.
Joillakin näistä kunnista voi olla myös vaihtoehtoinen tulevaisuus, käy ilmi konsulttiyrityksen ennusteen eri mallinnuksista.
Näissä kunnissa niiden väestö ei vähenisikään, toisin kuin nyt todennäköisimmältä vaikuttavassa peruskenaariossa.
Äärimmäisin esimerkki on Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva noin 960 asukkaan Hailuodon saarikunta. Sen asukasluku voisi mallinnuksesta riippuen pienentyä 25 prosenttia nykyisestä, tai kasvaa noin 27 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Jos keskittyminen kaupunkeihin yhä vain lisääntyy, Hailuodonkin väki vähenisi.
Mutta jos varsinkin korona-ajalta tuttu maallemuutto, hajaantuminen, onkin trendi, erityisesti Hailuoto hyötyisi siitä.
– Hailuodossa taitaa olla ennusteen mukaan Suomen suurin ero näiden kahden skenaarioparin välillä, kertoo väestöennusteen laatija, johtava asiantuntija Rasmus Aro.
Hailuotoon kaavoitetaan jo rakentamista
Hailuodon kunnanjohtaja Maarit Alikoski uskoo nimenomaan positiiviseen kehitykseen kunnassa.
– Meillä on tieto ja viesti siitä, että lapsiperheet ovat kiinnostuneita muuttamaan Hailuotoon. Ja asuntoja kysellään, mutta olemassa olevalla rakennuskannalla niiden tarjonta on vähäistä.
Aron mukaan Hailuoto on Suomessa uniikki ja suhteellisen lähellä Oulua. Myös mantereyhteyden luovan pengersillan valmistuminen tuo paikan helposti saavutettavaksi.
– Nämä kaikki voivat tehdä Hailuodosta vielä houkuttelevamman paikan esimerkiksi etätyöntekijöille, Aro sanoo.
Maarit Alikoski sanoo, että Hailuodossa pyritään jo nyt toimimaan tulevaisuuden eteen.
– Kehitämme nyt mahdollisuuksia asuinrakentamiseen kaavoituksella. Kunnantaloamme on jo tähänkin mennessä käytetty pienimuotoisesti etätyöpisteenä.
Hailuodon tullessa kiinteäksi osaksi Oulun seudun työssäkäyntialuetta kiinnostus sitä kohtaan kasvaa.
– Täytyisi tässä tilanteessa toimintaympäristön muutoksessa tapahtua jotain ennakoimatonta, että hyvä kehitys pysähtyisi.
Moni Lapin kuntakin voi säilyä virkeänä
Myös Pohjois- ja Tunturi-Lapin kunnista tulisi virkeämpiä, jos keskittymisen sijaan väestö hajautuisikin Suomessa yhä enemmän. Aro mainitsee esimerkkeinä Inarin, Kittilän, Kolarin ja Muonion.
Inari onkin jopa maltillisessa perusskenaariossa muuttovoittokunta, viiden prosentin väestönlisäyksellä.
Tumman reunan ajatukseen tuo se, että luonnonrauhan etsintä ja etätyö eivät tule enää palaamaan korona-ajan tasolle.
– Suurin maallemuutto oli väliaikainen rytmihäiriö Suomen kaupungistumisessa. Mutta toki se ei tarkoita sitä, etteikö paikallisesti voisi tapahtua positiivisia muutoksia, Rasmus Aro sanoo.
Lapissa varsinkin matkailu ja kaivosteollisuus vetävät muuttajia kuntiin.
– Positiivinen kehitys on todennäköisempää, koska ei olla pelkästään etätyökortin varassa.