Poikkeuksellinen lomamatkalöytö: vuosisatoja kadonneeksi luultu espanjalainen taideteos löytyi Suomesta

Espanjalaisen taiteilijan 1600-luvulla maalaama arvoteos löytyi erikoisen sattuman seurauksena Helsingistä.

Kuvassa osa maalauksesta, näkyvissä mieshen pää. Katse on ylospäin, kirves iskettynä päähän.
Espanjalaisen Antonio del Castillo y Saavedra maalasi teoksen Pietari Marttyyri arviolta vuosina 1650–1655. Kuva: Katriina Laine / Yle

Kadonneeksi luultu Antonio del Castillo y Saavedran (1616–1668) taideteos on löytynyt yllättäen Helsingistä. Näin ei olisi käynyt ilman tarkkasilmäistä museon työntekijää.

Villa Gyllenbergin taidemuseon intendentti Lotta Nylund oli lomamatkalla Andalusiassa, Espanjassa, keväällä 2024.

Käydessään Córdoban taidemuseossa hän kiinnitti huomiota espanjalaisen barokkitaiteen mestarin Antonio del Castillo y Saavedran teoksiin. Esillä oli fransiskaani- ja dominikaanipyhimysten kymmenen maalauksen sarja. Niistä kolme oli merkitty kadonneeksi.

Yhden kohdalla oli teksti ”San Pedro Mártir – paradero desconocido”, eli suomeksi: Pietari Marttyyri, sijainti tuntematon.

– Uskomatonta! Taidan tietää, missä kadonnut teos sijaitsee, Lotta Nylund kertoo ajatelleensa.

Intendentti Lotta Nylund kertoo yllätyslöydöstään Villa Gyllenbergin taidemuseossa Helsingissä.

Hän tajusi, että yksi sarjasta puuttuva maalaus, Pietari Marttyyri, on hänen työpaikkansa, Villa Gyllenbergin taidemuseon, seinällä Helsingissä.

Nylund ryhtyi tutkimaan asiaa ja varmistui, että maalaus todella on yksi Córdoban teossarjan puuttuvista töistä.

– Tuntuu mahtavalta tehdä tällainen todella merkittävä löytö.

Teoksen munkki kuoli kirveen iskuun

Antonio del Castillo y Saavedra maalasi Pietari Marttyyri -teoksen arviolta vuosina 1650–1655.

Pyhimyksiä esittelevä sarja on alun perin ollut Córdobassa sijaitsevassa San Pablon luostarissa. Kun Espanjan valtio takavarikoi ja myi luostarien omaisuutta 1830-luvulla, myös osa San Pablon teossarjasta katosi.

Kuvassa näkyy neljä eri näkymää samasta maalauksesta, kuvattuna eri kuvantamismenetelmiä käyttäen.
Tutkimuskuva maalauksesta on otettu ennen sen konservointia.

Maalauksen Pietari Marttyyri oli dominikaanimunkki, joka toimi 1200-luvun alussa katolisen kirkon tuomioistuimen virkamiehenä, inkvisiittorina, Pohjois-Italiassa.

Hän koki tylyn kohtalon. Munkin kimppuun hyökättiin, ja hän sai kirveen iskun päähänsä sekä tikarin piston rintaansa.

Katolinen kirkko totesi Pietarin kuolleen marttyyrina ja julisti hänet pyhimykseksi.

Córdoban taidemuseossa on iloittu Pietari Marttyyri -öljyvärityön löytymisestä. Taidemaalari Castillon elämäntyön espanjalainen asiantuntija José María Palencia vieraili tänä syksynä Suomessa katsomassa teosta. Palencia oli näkemästään vaikuttunut.

– Kuin aarre olisi löytynyt valtamerestä, hän totesi Nylundille.

Video on kuvattu teoksen konservointivaiheessa. Konservoinnista vastasi Olli Poijärvi.

Suomeen teos hankittiin Lontoosta

Suomalainen pankkiiri Ane Gyllenberg (1891–1977) keräsi taidetta ja antiikkiesineitä. Hän osti Antonio del Castillo y Saavedran Pietari Marttyyri -teoksen Gösta Stenmanilta vuonna 1935.

Stenman oli merkittävä suomalainen taidekauppias, taiteenkerääjä ja mesenaatti. Hän oli puolestaan hankkinut teoksen lontoolaisesta galleriasta.

Gyllenbergin taidemuseon intendentti Lotta Nylund toteaa, ettei toistaiseksi tiedetä, mitä Gösta Stenman tai Ane Gyllenberg olivat maalauksesta maksaneet.

– Joka tapauksessa kyseessä on satoja vuosia vanha arvoteos.

Maalauksen voi nähdä näyttelyssä

Ane Gyllenberg oli harras kristitty ja kiinnostunut uskonnollisesta taiteesta. Pietari Marttyyri -maalaus oli Gyllenbergien kodissa kunniapaikalla.

Nyt teoksen voi nähdä konservoituna Ajan hengessä-näyttelyssä, joka avautuu Villa Gyllenbergissä keskiviikkona.

Esillä on myös muita Ane Gyllenbergin taidekokoelman teoksia. Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Helene Schjerfbeck, Elin Danielson-Gambogi, Tyko Sallinen, Venny Soldan-Brofeldt, Reidar Särestöniemi ja Ellen Thesleff.

Ajan hengessä, Kokoelma Ane Gyllenberg. Villa Gyllenbergin taidemuseossa Helsingissä 15.10.2025–15.3.2026.

Juttuun on lisätty toinen video 14.10.2025 kello 15.41.

Ladataan lomaketta...