Ylen tietojen mukaan hallituksen suunnitelma kotihoidon tuen rajaamisesta maahan hiljattain muuttaneilta on vastatuulessa.
Hallitus päätti kevään puoliväliriihessä, että kotihoidon tuen saamiselle asetetaan tiukka ehto: lapsen molempien vanhempien on täytynyt asua Suomessa tai muussa EU- tai ETA-maassa vähintään kolme vuotta.
Lakiesitys oli tarkoitus antaa eduskunnalle nyt syksyllä, mutta esityksen antamista on lykätty ainakin vuoden loppuun.
Tiukennuksen oli alun perin tarkoitus astua voimaan jo ensi vuoden alussa.
Suomeen haettavassa mallissa on otettu esimerkkiä Norjasta. Norjassa asumisraja on tosin pidempi, kolmen sijaan viisi vuotta.
Ylen tietojen mukaan poliittisen kiistan keskiössä on se, koskeeko kolmen vuoden asumisaikarajaus molempia vanhempia yhteensä vai ainoastaan sitä, joka on saapunut maahan.
Linjauksella on merkitystä esimerkiksi sellaisten perheiden kohdalla, joista toinen vanhempi on suomalainen.
Perussuomalaiset on lähtökohtaisesti kannattanut tiukempaa rajausta, jossa oikeus tukeen nojaisi molempien vanhempien Suomessa oloon. Sen sijaan esimerkiksi kokoomuksessa on ollut enemmän valmiutta enemmän yksilöperusteisiin ratkaisuihin.
Aiemmat yritykset törmänneet perustuslakiin
Kotihoidontuki on tarkoitettu alle 3-vuotiaan lapsen hoitamiseen kotona. Kotihoidontuen rajaamisella pyritään patistamaan maahanmuuttajavanhempia töihin ja kiinnittymään yhteiskuntaan.
Maahanmuuttajien sosiaaliturvan eriyttäminen on ollut viime päivinä jälleen otsikoissa perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ulostulojen jälkeen.
Purra toisti muun muassa Maaseudun tulevaisuuden kolumnissaan perussuomalaisten pitkäaikaisen tavoitteen: sosiaaliturvaetuuksien rajaamisen vain Suomen kansalaisille. Samalla Purra esitti terveydenhuollon laajempien palvelujen rajaamista ainoastaan kansalaisuuden omaaville. Hän kuitenkin myönsi samassa yhteydessä, että ajatuksille ei ole laajempaa poliittista kannatusta.
Aiemmin yritykset eriyttää maahanmuuttajien sosiaaliturvaa ovat törmänneet perustuslakiin. Tämä voi olla edessä myös kotihoidon rajaamisen kohdalla. Näin arvioi ainakin keväällä yhdenvertaisuusvaltuutettu.
Tätä koeponnisti myös Juha Sipilän (kesk.) hallitus, jonka pyrkimys korvata maahanmuuttajien työmarkkinatuki pienemmällä kotoutumistuella tyssäsi eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Valiokunnan kuulemat asiantuntijat katsoivat esityksen olevan ongelmallinen yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Myös nykyinen hallitus on haikaillut maahanmuuttajien työmarkkinatuen ja toimeentulotuen korvaamista kotoutumistuella. Esitystä asiasta ei kuitenkaan ole tehty.