Suomen päivittäistavarakauppa on poikkeuksellisen keskittynyttä, sillä neljä suurinta ketjua hallitsee peräti 95 prosenttia markkinoista.
Pienille ketjuille sieltä löytyy kuitenkin ahdas markkinarako.
Halpahallin toimitusjohtaja Janne Ylinen myöntää, että kilpailu asiakkaiden euroista on kovaa.
Suurimman siivun päivittäistavaramarkkinoista lohkaisi viime vuonna S-ryhmä 48,8 prosentilla. K-ryhmän myymälöiden kassakoneiden kautta kilisee kolmannes päivittäistavarakaupan lähes 23,5 miljardin euron vuosittaisesta myynnistä.
Ylinen näkee vaihtoehtojen säilymisen tärkeänä.
– Kuluttajille, alkutuottajille ja elintarviketeollisuudelle on hyvä, että markkinoilla on erilaisia toimijoita ja aitoja valinnanmahdollisuuksia.
Hän katsoo, että kotimaisilla kaupan toimijoilla on merkittävä rooli myös huoltovarmuuden kannalta.
– Suomalaisilla toimijoilla on täällä omat verkostonsa, varastonsa ja logistiikkansa. Ne ovat elinehto silloin, kun ajat käyvät epävakaiksi.
Pitkän linjan yritys
Yli 50 vuotta toiminut Halpahalli-ketju on suomalainen perheyritys, jolla on verkkokaupan lisäksi 35 kivijalkamyymälää ja noin 1 200 työntekijää.
Aivan pieni toimija ei siis sekään ole.
Halpahallin valtakunnallinen markkinaosuus päivittäistavarakaupasta on prosentin luokkaa, mutta joillakin alueilla, kuten Pohjanmaalla, sen asema on huomattavasti tätä vahvempi.
Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla yhtiön rooli ihmisten arjessa ja ostoksissa korostuu.
Tulossuunta laskussa
Pitkään hyvää tulosta tehneen Halpahallin tulos on ollut laskussa usean vuoden ajan, ja vuonna 2024 tulos painui yli kolme miljoonaa euroa miinukselle.
Vielä vuonna 2021 yhtiö teki 3,7 miljoonaa euroa voittoa.
”Ei perse kestä tehdä monta vuotta miinuksia!”, totesi toimitusjohtaja alkukesästä suorasanaisesti Keskipohjanmaa-lehden haastattelussa.
Mitään taikatemppuja parempaan tuloskuntoon pääsyssä ei ole. Myös Halpahallin strategiassa asiakas on keskiössä.
– Usein saattaa käydä niin, että kaikkia asioita ei itse huomaa, joten olemme nyt entistä tarkemmalla korvalla kuunnelleet asiakkaitamme. Sen pohjalta olemme virittäneet asioita valikoimien, uusien tuotteiden ja toimintojen suhteen, toteaa Janne Ylinen.
”Paremmalla tiellä ollaan”
Raskaan viime vuoden jälkeen tilanne on kääntynyt parempaan suuntaan, sanoo Ylinen.
– Paremmalla tiellä ollaan, ja sen eteen tehdään kovasti töitä, että tämän vuoden tulos kääntyy plussan puolelle. Ei tässä kuitenkaan vielä varsinaisesti ”lennossa” olla, eli paljon on vielä tehtävää, hän pohtii.
Kuluvan vuoden osalta Ylinen ei vielä pysty sanomaan tarkkoja talouslukuja.
Hänen mukaansa laskevia tuloskäyriä selittävät monet ulkopuoliset tekijät kuten kuluttajien varovaisuus. Ne ovat tiukentaneet päivittäistavarakaupan kilpailua entisestään.
Myös yhtiön tekemät investoinnit heijastuvat tulokseen.
– Olemme viime vuosina panostaneet paljon muun muassa järjestelmäuudistuksiin ja toimintojen tehostamiseen, mikä pitkällä tähtäimellä vahvistaa kilpailukykyämme, sanoo Janne Ylinen.
Verkkokaupan vyöry haastaa suomalaiset toimijat
Kotimaiseen päivittäistavarakaupan kilpailuun Janne Ylinen suhtautuu rauhallisesti.
– Kotimainen kilpailu on reilua, kun kaikki pelaavat samoilla säännöillä. Totta kai isot ketjut hyötyvät volyymieduista, mutta se kuuluu markkinatalouteen, hän toteaa.
Ulkomaisten verkkokauppojen suhteen tilanne on toisenlainen.
Ylisen mukaan kansainväliset toimijat voivat operoida aivan eri säännöillä kuin kotimaiset kauppiaat.
Hän toivookin pikaisia ja tehokkaita toimia asiassa.
– Reilun kilpailun ja tuoteturvallisuuden kannalta olisi tärkeää, että ulkomaiset verkkokaupat toimivat samoilla säännöillä kuin kotimaisetkin toimijat. Se on sekä kuluttajien että suomalaisen kaupan etu.