Toistuvasti rikkoutuvia renkaita, nopeasti kuluvia niveliä, jousia ja iskunvaimentimia, vaurioita alustassa, vääntyneitä vanteita ja vaaratilanteita. Tässä esimerkkejä joita saimme, kun pyysimme yleisöltä kokemuksia huonokuntoisista sorateistä.
Vastauksia tuli yli 1 300. Niistä käy ilmi ihmisten turhautuminen Suomen tienhoidon tasoon.
Viranomaiset saavat liikenneväylien olosuhteista keskimäärin yli 10 puhelua tai viestiä tunnissa eli yli 100 000 ilmoitusta vuodessa. Niistä noin puolet on soittoja Tienkäyttäjän linjalle. Moni kokee, ettei yhteydenotoista ole hyötyä.
Voi sanoa, että teiden kunto kiinnostaa ja puhuttaa ihmisiä laajasti.
Soratiet nousivat viime viikolla puheenaiheeksi uutisoituamme kuhmolaisesta miehestä, joka lanasi kotitiensä luvatta. Urakoitsijan mielestä höyläys pahensi tien kuntoa, mutta ely-keskus sanoo vahinkojen olleen vähäisiä ja myöntää höyläyksen poistaneen tiestä kuoppia.
Tässä jutussa olevat sitaatit ovat Ylen saamia vastauksia. Ne kertovat tienpidon ongelmista eri näkökulmista. Yle on ollut yhteydessä kaikkiin jutussa esiintyviin henkilöihin.
Kuopat käyvät kalliiksi
Kommenttien perusteella huonokuntoiset tiet voivat käydä autoilijoille kalliiksi. Yli sata ihmistä kertoo ajoneuvonsa vaurioituneen soratiellä.
Autoni iskunvaimennus rikkoutui Suomen surkein kylätie -finalistia pitkin ajaessani. Kyseessä on oikea maastoauto, eli Land Rover. Pitää vissiin alkaa varustelemaan Off-road auton tasoiseksi tuota alustaa, että täällä pystyy töiden takia ajelemaan. Kiinteistöjen arvot laskevat ja kesämökkejä ei saa kaupaksi tietyistä paikoista, kun ostajaehdokkaat järkyttyvät teiden kunnosta.
Tarja Haukka, Ristiina
Myös moottoripyörä voi kokea kovia sorateillä.
Itä-Suomessa ja Kainuussa joutui prätkän kanssa vähän väkisinkin sorateille. Niiden kunto oli huono ja pahimmissa kuopissa meinasi kuski lentää irti pyörästä. Pienempiä kovia kuoppia riitti eikä jokaista pystynyt kiertämään. Prätkästä hajosi pakoputken kannake ja takavalo röykkyjen vuoksi.
Jussi Reponen,Turku
Vahinkojen määrän kasvu näkyy vakuutusyhtiöissä
Yle kysyi kolmesta vakuutusyhtiöstä, näkyykö teiden kunnon heikkeneminen heidän korvauspäätöksissään.
Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Sami Reinikka kertoo, että teiden huonosta kunnosta johtuvien ajoneuvovahinkojen määrä on ollut viime vuosina kasvussa.
Reinikan mukaan vuodesta 2022 alkaen ilmoitettujen vahinkojen määrä on ollut aiempaa korkeammalla tasolla. Esimerkiksi viime vuonna tällaisia vahinkoja oli 55 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.
Ely-keskukselle tulee koko Suomen maantieverkolta vahingonkorvaushakemuksia keskimäärin noin 2 000 kappaletta vuodessa.
Korvaushakemuksista vuosittain noin 10–20 prosenttia koskee soratiellä aiheutuneita vahinkoja.
Tänä vuonna saapuneista hakemuksista noin 120 tapauksessa on ollut kyse soratiellä aiheutuneesta vahinkotapahtumasta, kertoo ryhmäpäällikkö Hilla Raivio ely-keskuksesta.
Keskimäärin noin joka viides korvauspäätös on myönteinen.
”Valitukset eivät hyödytä”
Sorateitä käyttäviltä tulee myös kritiikkiä siitä, ettei korjauspyyntöihin vastata entisellä ripeydellä.
Monta kertaa soitettu Tienkäyttäjän linjalle, mitään ei viikkoihin tapahdu. Koululaisemme neuvoi kerran kuoppien kohdalla: aja vasenta laitaa, niin kouluauton kuskikin ajaa. Samoin tänä kesänä neuvoin vasta ajokortin saanutta lastamme: Kierrä tuo kuoppa ihan laidasta tai aja keskellä tietä, muuten kolahtaa. Reilu 10 vuotta sitten soitin tienkäyttäjän linjalle, että tuokaa kuopan merkki. Seuraavana päivänä oli kuopalle painuneen rummun kohdalle tuotu maata. Ei toimi enää.
Rauni Kummala, Pudasjärvi
Moni muukin vastaaja kertoo olleensa huonokuntoisista teistä yhteydessä ely-keskuksen liikenteen asiakaspalveluun eli Tienkäyttäjän linjaan. Yhteydenottojen vaikutukset koetaan kuitenkin vähäisiksi.
Asun seudulla, missä valtion soratietä on hoidettu huonosti jo vuosikausia, jopa vuosikymmeniä. Todella monet tienvarren asukkaat ovat jaksaneet valittaa asiasta niin ELY:yn, kuin Tienkäyttäjän linjaankin, mutta tietä ei hoideta millään lailla paremmin kuin aiemminkaan. Vuosien kuluessa valitukset hiipuvat, kun ne eivät hyödytä ketään.
Tino Laine, Vehmaa
Tienkäyttäjän linjalle tulleet ilmoitukset ottaa vastaan ja välittää eteenpäin liikenteen ohjauksesta vastaavan Fintrafficin tieliikennekeskus.
Yksikön päällikkö Eero Sauramäki sanoo, ettei yhteydenottojen määrä kerro kuitenkaan suoraan tiestön kunnosta.
– Puheluiden määrä ei korreloi tiestön huonoa tai hyvää kuntoa, vaan enemmänkin se kertoo siitä, että meillä on hyvin rakennettu järjestelmä Suomessa, mitä kautta voidaan välittää tietoa ja havaintoja sieltä tiestöltä.
Sauramäen ja Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen kehittämispäällikkö Päivi Hautaniemen mukaan kaikkiin palautteisiin reagoidaan, mutta kaikkia ei voida eikä tarvitse korjata tieluokitusten ja priorisoinnin takia. Alimman tason tieverkolle sallitaan tiettyjä puutteita.
Soratiet kilpailevat rahoista asfalttiteiden kanssa
Suomessa sorateiden kunnossapitoon on rahaa vuosittain noin 35–40 miljoonaa euroa, joka jaetaan tiekilometrien mukaan ely-alueille. Soratiekilometrejä on paljon eli noin 27 000.
Väyläviraston maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen sanoo soratiekohteiden käyvän kilpailua korjausrahoista muiden teiden kanssa.
– Jos haluttaisiin sorateille pistää enemmän rahaa, niin sitä pitäisi sitten jostakin ottaa pois, eli otetaanko ne silloista tai päällysteistä. Päällysteistäkään ei hirveästi pysty ottamaan.
Moottoriajoneuvojen lisäksi huonokuntoiset tiet aiheuttavat ongelmia ja vaaratilanteita myös kevyelle liikenteelle.
Vilukselantie Somerolla on muutettu soratieksi hiljakkoin. Mutta tuo muutos on jäänyt ihan vaiheeseen: Tiellä ei voi pyöräillä eikä kävellä, koska siihen on ajettu niin isoa soraa, että pyörällä ei pysy pystyssä, eikä kävellä pysty kun nilkat voivat muljahtaa. Jos tuolla tiellä joutuu olemaan hälytysajoneuvon kyydissä, niin kuolema on lähellä.
Jaana Hellsten, Somero