Kokkola saa pian uuden jalkapallostadionin, jolla voidaan pelata kovia kansainvälisiä otteluita, kuten Mestarien liigan ensimmäisten karsintakierrosten pelejä, naisten EM-karsintoja tai vaikka alle 19-vuotiaiden poikien EM-loppuottelu.
Niitä varten yli 75 miljoonan euron urheilupuistoon valmistuvan stadionin on saatava tason 2 luokitus Euroopan jalkapalloliitolta (Uefa).
3 000 katsojan stadionille tulee 1 500 seisomapaikkaa, vaikka Uefan tarkoissa määräyksissä sanotaan yksiselitteisesti, että kategorioiden 2–4 stadioneilla on yleisön seisomapaikat kielletty, ja jokaisella katsojalla tulee olla numeroitu istumapaikka.
Tästä huolimatta Suomen Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen sanoo, että Kokkolan stadion yltää valmistuessaan kirkkaasti Uefan kakkoskategoriaan.
Miten se on mahdollista?
– Asia on käyty läpi Uefan ja Kokkolan areenan suunnittelijoiden kanssa. Suomessa laki ei kiellä seisomakatsomoita, joten Kokkolassa se on suunniteltu sellaiseksi, että se voidaan tarpeen mukaan muuttaa normaaleiksi istumapaikoiksi.
Nimenomaan muunneltavuus mahdollistaa seisomakatsomon, lisää Kokkolan urheilupuiston toimitusjohtaja Tapani Mustonen.
– Rakenteet on suunniteltu niin, että tapahtumille ei aiheudu viivästyksiä, ja kulut on otettu budjetissa huomioon.
Osassa Eurooppaa paikallinen lainsäädäntö kieltää seisomakatsomot turvallisuussyistä.
Suhtautuminen on kuitenkin muuttumassa. Esimerkiksi Saksan Bundesliigassa seisomakatsomot ovat olleet käytössä jo vuosia, ja ne on todettu yleisöystävällisiksi ja tunnelmaa luoviksi.
Uefan testihankkeessa muun muassa Bundesliigan, La Ligan ja Valioliigan joukkueet ovat voineet käyttää Mestarien liigan peleissäkin seisomakatsomoita.
Otteluista saatujen havaintojen pohjalta Uefa on valmistautumassa siihen, että jatkossa seisomakatsomoita voisi mahdollisesti käyttää kaikissa sen alaisissa peleissä.
– Päätös on uskoakseni tulossa jo tämän vuoden aikana tai ensi vuoden alkupuolella, Auvinen sanoo.
Uefa osallistuu stadionhankkeisiin yleensä jo suunnitteluvaiheessa; varsinkin jos ne saavat Kokkolan areenan tavoin Uefan ja kansallisen jalkapalloliiton HatTrick-investointiavustusta.
Tarkastajat käyvät kohteen perusteellisesti läpi ja laativat kattavan raportin, johon liitetään mukaan noin 150 valokuvaa. Sen jälkeen areena saa luokituksensa.
– Tärkeimpiä ovat pelikentän sekä joukkueiden ja erotuomariston olosuhteet. Sen lisäksi varsinkin dopingtestaus- ja lääkintätiloihin sekä yhä enemmän median ja TV-tuotannon olosuhteisiin kiinnitetään huomiota, Tero Auvinen kertoo.
Uefalla on perinpohjaiset säädökset jopa pukuhuoneiden WC-istuinten määrästä:
15 vuotta stadiontarkastajana toiminut Auvinen muistuttaa, että sääntöjen tiukkuus johtuu muun muassa siitä, että Uefalla on 55 jäsenliittoa, ja olosuhteet halutaan saada kaikkialla samalle tasolle, jotta kilpailuille on tasapuoliset lähtökohdat.
– Mitään määräystä ei ole tehty muiden kiusaksi, vaan jokaisella niistä on tietty historia. Varsinkin turvallisuuteen ja joukkueiden olosuhteisiin liittyvät määräykset ovat tärkeitä.
