Pienillä maaseutukunnilla on tuoreen Kuntaliiton selvityksen mukaan suurimmat paineet nostaa kunnallisveroa, koska veronmaksajia on tulevaisuudessa vähemmän.
Kainuussa vajaan 3 000 asukkaan Paltamossa veroprosentti on tällä hetkellä 9,4. Kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi ei pidä realistisena sitä, että kunnallisveroprosentti nousisi esimerkiksi laskelman mukaiseen mediaaniin eli 13,4 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä.
Hän kuitenkin myöntää, että veronkorotuspaineet ovat olemassa.
Kuntaliiton selvitys ei huomioinut esimerkiksi tuulivoiman tai datakeskusten tuomia verotuloja.
Paltamossa odotetaan verotuloja tulevista hankkeista, joita on Ahoniemen mukaan suunnitteilla monipuolisesti, muun muassa Kainuun ensimmäinen teollinen aurinkopuisto. Lisäksi Paltamon kuntarajoille on vireillä viisi tuulivoimapuistoa ja teollisuusalueelle on ennakkovarauksia.
Etelä-Pohjanmaalla 4 300 asukkaan Isossakyrössäkään ei uskota laskelman mukaiseen rajuun korotukseen, koska kunnan lainakanta on matala ja taloutta on pidetty tarkasti.
– Kun on ketterä ja ennakoiva, uskon, että veroprosentti on jatkossakin maltillinen. Varmasti jonkun verran korotuspainetta on niin kuin kaikilla, mutta 13 prosenttia kuulostaa aika mahdottomalta, sanoo Isonkyrön valtuuston puheenjohtaja Helena Tuuri-Tammela (kesk.).
Isokyrö rakentaa tulevan vuoden talousarviota nykyisellä prosentilla, joka on 9,5.
Kunnanjohtaja Tero Kankaanpää myöntää kuitenkin korotuspaineet pidemmällä aikavälillä.
Tuuri-Tammelan mukaan ennen veronkorotuksia pitäisi katsoa muita ratkaisuja ja rakenteita. Myös Isossakyrössä on katse tuulivoimassa.
– Täällä on rakennusluvat 14 tuulivoimalalle, niin toivoisin, että ne lähtisivät jauhamaan meille kiinteistöveroa, sanoo Tuuri-Tammela.
Kuntalaisia laskelmat eivät hetkauta
Myöskään kuntalaiset eivät ole huolissaan.
Isokyrö on kahden maakuntakeskuksen, Vaasan ja Seinäjoen, puolivälissä ja kummankin rajanaapuri.
Isossakyrössä asuu iloisia veronmaksajia, jotka eivät ole pakkaamassa tavaroitaan, jos veroprosentti nousee.
Isokyröläinen Tapani Ventä sanoo, että maksaa veroja mielellään, jos vastineena on kunnan itsenäisyys ja palveluja:
Paltamolainen Liisa Sairanen kokee, että mahdollinen veronkorotus ei häneen juuri vaikuttaisi.
– Vaikka nousisikin, niin veroilla on aina syynsä. Kyllähän täällä tarvitaan rahaa siihen, että tiet pysyvät kunnossa, koulut ovat hyvät ja kirjasto pysyy täällä, sanoo Sairanen.
Sairanen on tyytyväinen myös niihin kotikuntansa palveluihin, joita ei kunnallisverolla kustanneta:
Laskeva asukasluku pakottaa ratkaisuihin
Väestöennusteen mukaan Isonkyrön väkimäärä vähenee noin 19 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.
– Totta kai palvelurakennetta pitää tarkastella, kun väki vähenee. Meillä on kolme alakoulua ja ne on haluttu pitää. Ensimmäinen vaihtoehto voi olla se, että koulut ovat tietyille ikäluokille, pohtii Isonkyrön valtuuston puheenjohtaja Helena Tuuri-Tammela.
Onko Isossakyrössä kolme koulua vielä parinkymmenen vuoden kuluttua?
– Voi että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta voisin sanoa, että epäilen. Toivon tietysti, että on, Tuuri-Tammela sanoo.
Kuntaliitto ehdottaa kunnille lääkkeeksi veronkorotuspaineisiin yhteistyötä muiden kuntien kanssa.
Paltamossa tämäkin on jo tuttua, kunnalla on muun muassa yhteinen kansalaisopisto Sotkamon ja Kuhmon kanssa sekä yhteistä rakennusvalvontaa ja kaavoituspalveluja Sotkamon kanssa.
Paltamossa tuore väestöennuste on jyrkkä: vuoteen 2050 mennessä asukasmäärä putoaisi lähes 30 prosenttia.
Vaikka syntyvyys on laskenut, on Paltamossa tällä hetkellä positiivistakin väestökehitystä.
Nettomuutossa kunta on kunnanjohtaja Pasi Ahoniemen mukaan positiivisen puolella.
– Meille muuttaa enemmän ihmisiä kuin meiltä muutetaan pois. Olemme olleet viime vuosina lapsiperheiden kohdemuuttokunta.