Suomen talous kasvaa tänä ja ensi vuonna, mutta aiemmin toivottua hitaammin, kertovat tänään julkaistut tuoreet Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan talousennusteet. Molemmat ovat laskeneet ennusteitaan.
Lähes kaikki muutkin ennustelaitokset ovat laskeneet arvioitaan tämän ja ensi vuoden talouskasvusta. Aiemmat ennusteet olivat keväältä, nyt moni on päivittänyt lukujaan.
Suomen talouden tilanne ei ole hyvä, mutta hallituksen suulla on puhuttu luottavaisin mielin talouskasvun alusta. Muun muassa pääministeri Petteri Orpo (kok.) on viitannut usein puheissaan Osuuspankin ennusteeseen, joka on ennusteista positiivisin.
PTT ennustaa talouden kasvavan tänä vuonna 0,3 prosenttia ja ensi vuonna 0,9 prosenttia. Etla on hieman optimistisempi odottaen tälle vuodelle vajaan prosentin ja ensi vuodelle reilun prosentin kasvua.
Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti selittää ennusteen laskua tilastojen tarkentumisella.
– Meillä on nyt tarkempi käsitys siitä, missä Suomen talous tällä hetkellä menee. Pääasiassa kotitalouksien kulutus on ollut heikompaa kuin miltä se aikaisemmin näytti, Puonti sanoo.
Kuluttajien varovaisuus on merkittävin kasvua jarruttava tekijä. Vaikka kotitalouksille kertyy rahaa, sitä ei käytetä kulutukseen.
– Kotitalouksille kertyy koko kansantalouden tasolla enemmän rahaa käyttöön kuin aikaisemmin, mutta sen sijaan että rahaa sitten kulutettaisiin, se kanavoituu säästöön, Puonti toteaa.
Taustalla vaikuttavat erityisesti työttömyyden uhka ja pessimistinen näkemys talouden kehityksestä.
– Kotitalouksien käsitys on paljon pessimistisempi kuin meillä ammattiennustajilla, Puonti huomauttaa.
Myös PTT:n ennuste on tullut alaspäin aiemmasta.
Huolet maailmasta ja huolet arjessa saava yritykset ja ennen kaikkea kotitaloudet varovaiseksi, PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen sanoo.
Lahtisen mukaan maailmantila on sellainen, että parannusta ei ole kovin nopeasti näköpiirissä. Siksi myös PTT:n ensi vuoden ennuste on korjattu kunnolla alaspäin.
Suomen talous ei kasva, jos muilla mailla sakkaa
Kun maailmalla rytisee, epävarmuus heijastuu myös Suomeen. Sota, taudit ja kauppasodat ovat talouskasvun piikki lihassa.
Koska Suomen talous on kovin vientivetoista, muiden maiden talouksien yskähtely näkyy heti.
PTT:n Lahtisen mukaan Suomen talouskasvu on vahvasti sidoksissa Euroopan ja erityisesti Saksan taloustilanteeseen.
– Me emme usko siihen, että Suomen talous voi kauhean nopeasti kasvaa niin kauan kuin EU:ssa, Saksassa, talouskasvu on niin matalaa kuin se on nyt ollut, Lahtinen sanoo.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tullipolitiikan aiheuttama epävarmuus on Etlan Puonnin mukaan hieman hälventynyt kevääseen verrattuna, mutta edelleen tilanne elää ja vaikuttaa ulkomaankauppaan.
Molemmat asiantuntijat näkevät nykyisen kasvun riittämättömänä.
– Kyllä hyvä talouskasvu Suomessa tarkoittaa puolitoista, kaksikin prosenttia, Lahtinen arvioi.
Hyvä talouskasvu vaatii sen, että koko Eurooppa ryhdistäytyy ja koko maanosassa alkaa talouskasvu.
– Se vaatii myös toisaalta, että meidän oma politiikka on kasvua tukevaa. Olemme vähän kriittisiä, onko leikkauksia ja veronkorotuksia ollut piirun verran liian paljon, Lahtinen arvioi.
Talouskasvu on kuitenkin hallituksen toivelistalla korkealla.
Jos ja kun talouskasvu jää lähelle nollaa, se tarkoittaa käytännössä pysähtynyttä taloutta.
Korjattu 17.9. klo 17.42: PTT:n toimitusjohtajan nimi on Markus Lahtinen, ei Markku Lahtinen, kuten jutussa alun perin luki.