Suomella alkaa tulla kiire, jos se haluaa pysyä kehityksessä mukana, kun droonit mullistavat sodankäynnin. Näin arvioi Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja, insinöörieversti evp. Jyri Kosola A-studion haastattelussa.
Keskustelu drooniuhasta aktivoitui aiemmin syyskuussa, kun useat venäläiset droonit loukkasivat Puolan ilmatilaa. Puola ja Nato käyttivät ensimmäistä kertaa tulta Venäjän drooneja vastaan.
Ukrainan sodassa droonien käyttö on yleistynyt valtavasti aiempaan verrattuna. Ne aiheuttavat jo enemmistön Ukrainan sotilaallisista tappioista.
– Se on erittäin merkittävä muutos, Kosola sanoo.
Venäjä kehittää koko ajan omaa droonikyvykkyyttään sekä oppii uutta siitä, miten Ukrainan käyttämät droonit ja länsimaiden toimittamat järjestelmät toimivat, Kosola toteaa.
– Venäjän kehitys on nopeaa. Jos me olemme vain katsomossa, me putoamme kelkasta, Kosola sanoo.
Droonit käyttävät tekoälyä ja matkivat lintuja
Droonit kehittyvät vauhdilla. Ukrainassa on jo tekoälyä hyödyntäviä drooneja. Kosolan mukaan tulevaisuuden droonit toimivat yhä useammin itsenäisesti, ilman ihmisen ohjausta. Kehitteillä on myös drooneja, jotka matkivat lintujen lentoa ja näin välttyvät havaitsemiselta. Kaloja matkivia vedenalaisia drooneja on jo olemassa.
Kosola oli mukana laatimassa Suomelle droonistrategiaa, joka julkaistiin tammikuussa. Sen teki työryhmä, johon kuului droonialan toimijoita ja asiantuntijoita. Se on kuitenkin lähinnä keskustelunavaus eikä sido esimerkiksi eduskuntaa mihinkään.
Kosola miettii, miksi Suomi ei ole mukana esimerkiksi viime vuonna perustetussa droonikoalitiossa, jossa on mukana 18 länsimaata. Kun Suomi ei ole mukana, se jää paitsi tiedosta, jota koalitio kerää ja jakaa jäsentensä kesken, Kosola toteaa.
Kosola: Drooneja ei torjuta muurilla, vaan kilvellä
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen väläytti pian Puolan tapahtumien jälkeen ajatusta droonimuurista eli erityisesti droonien torjuntaa varten suunnitellusta ilmatorjunnasta. Venäjän rajanaapureina olevat Nato-maat ovat sellaista alustavasti jo suunnitelleet.
Kosolan mielestä muuri-sana on huono kuvaamaan droonien torjuntaa, koska Suomi ei millään pysty pystyttämään kaikkia drooneja estävää ”muuria” itärajalle. Hän puhuisi mieluummin kilvestä.
Puolan ilmatilaan tunkeutuneita drooneja tuhottiin Puolan ja Hollannin hävittäjien voimin. Puolustusvoimista kerrottiin Ylelle viime viikolla, että Suomi torjuisi drooneja pitkälti samoin.
Nykyinen tapa torjua drooneja hävittäjillä on kuitenkin valtavan kallis. Sellainen olisi myös ”droonikilpi”: Kosolan mukaan puhutaan miljardeista.