Toimittaja Tuomas Enbuske veti ensimmäiset viivat joululomalla 2014 New Yorkissa. Miksi ei – tilillä oli rahaa ja ystäväpiirissä moni käytti.
Kokaiini rauhoitti vilkasta mieltä, auttoi keskittymään. Koukkuun oli helppo jäädä, kun vaikutukset olivat alkuun mietoja ja myönteisiä.
Enbuske arvioi, että kokaiini laukaisi lopulta kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Maanisessa vaiheessa tähtitoimittaja juhli, sekoili ja pahoinpiteli kumppaninsa.
Tuoreessa elämäkerrassaan hän antaa ainoan elämänohjeensa: ”Älä käytä huumeita, älä kokeile huumeita, älä ole missään tekemisissä huumeiden kanssa.
– Nämä asiat seuraavat mua jossain muodossa loppuelämäni. Mutta onneksi vain nämä. Jotain paljon pahempaa olisi voinut tapahtua, Enbuske sanoo Kampin ostoskeskuksen lounasravintolassa.
Nyt olo on tyyni. Viimeinen vuosi on ollut Enbusken elämän paras. Kiitos Pyhä Henki, kiitos päihteetön elämä.
Rasittavan älykäs mies
Tuomas Enbuske on mediahahmona kaikkea sitä mitä suomalaiset pitkään rakastivat: älykäs, ärsyttävä, hauska ja juuri sopivan törkeä.
Enbuske nousi 2000-luvun alussa niiden toimittajien harvalukuiseen joukkoon, joiden ohjelmat kantavat heidän nimeään. Hyppönen-Enbuske Experience, Tuomas Enbuske, Epäkorrektia Tuomas Enbuske, Tuomas Enbuske – Sivistyksen käsikirja, Tuomas Enbuske Talk Show, Enbuske & Linnanahde Crew, Enbuske, Veitola & Salminen ja niin edelleen.
Enbusken julkikuva oli liberaali oikeistolainen ateisti: rasittavuuteen asti fiksu ihminen, joka ei ollut silti kansanviihteen yläpuolella.
Rahaa tuli, suosio kasvoi. Enbuske perusti perheen toimittaja Hannah Norrenan kanssa ja muutti Espooseen. Tv- ja radio-ohjelmien lisäksi hän teki puhujakeikkoja ja kirjoitti parhaimmillaan 80 kolumnia vuodessa. Hän kirjoitti talousaiheisen pamfletin Elinkeinoelämän valtuuskunnalle EVA:lle ja Twitterkirjan (2014) yhdessä Alexander Stubbin kanssa.
Enbuske käytti päihteitä jaksaakseen, mikä ruokki hoitamattomia mielenterveysongelmia. Lääkäri oli arvioinut Enbusken sairastavan kaksisuuntaista mielialahäiriötä jo vuonna 2014, mutta arvio ei Enbuskea hetkauttanut.
Pian oltiin jo pisteessä, missä Enbuske veti kokaiinia kauppakeskuksen vessassa.
Uhkailevaa käytöstä
Kokaiiniin meni lopulta satoja euroja illassa. Sitä käyttivät Enbusken mukaan monet, myös ”yllättävissä asemissa olevat ihmiset”. Käyttö alkoi ohjailla elämää. Enbuske vei lapset heidän äidilleen Espooseen ja meni välittömästi Ison Omenan vessaan vetämään viivat.
– Sitä saattoi ehdottaa seuralaiselle, että mennään meille niin saadaan olla rauhassa. Eli että voidaan käyttää. Se kertoo, että kokaiini todella oli pääosassa, hän sanoo.
Enbuske korostaa, ettei ole mennyt huumeiden vaikutuksen alaisena televisioon, mutta tietenkin kokaiini vaikutti myös töihin.
Iltalehti julkaisi myöhemmin jutun siitä, miten hirveää Enbuske, Veitola & Salminen -ohjelman (2016–2018) tekeminen oli ollut. Syy oli pitkälti Enbusken ”epätasapainoisen” ja ”uhkailevan” käytöksen.
Enbuske sanoo, että hänellä meni ohjelmaa tehdessä koko ajan huonommin. Ero painoi, ja ex-puolison kanssa ostetussa Espoon-talossa oli ilmennyt paha homeongelma, jota setvittiin vuosia. Pahimmillaan Enbuskella oli yli miljoona euroa velkaa ja yksin korkoihin meni tuhansia euroja kuukaudessa.
– Olen ollut absoluuttisen sairas, ykköstyypin bipo. Psykoottinen on varmaan oikea sana.
Eli käytös menee sairauden piikkiin?
– Toi on hankala kysymys, kun sanotaan, että sairauden taakse ei saa mennä piiloon. Jos ei saa, niin mitä sen sairauden sitten ajatellaan aiheuttavan?
Rikostuomio
Enbuske, Veitola & Salminen jäi Enbusken viimeiseksi tv-työksi. Sen jälkeen hän vetäytyi julkisuudesta, sulki somet ja linnoittautui kotiinsa.
Enbuske muistaa vuosiluvut autistisen tarkkaan, mutta nuo ajat ovat sumua. Hän juhli, sekoili, veti päihteitä ja harrasti valtavasti seksiä. Mielessä viuhuivat itsetuhoiset ajatukset.
Ulkopuolelta luisua oli vaikea nähdä.
– Kun luin joitain silloin kirjoittamiani kolumneja, mua nauratti, että nehän oli hyvin kirjoitettuja. Työn laatu ei huonontunut, skarppasin niissä tilanteissa.
Pari vuotta kestänyt parisuhde päättyi kesällä 2019. Elämäkerrassa suhdetta kuvaillaan ”myrkylliseksi”. Maaliskuussa 2025 Enbuske tuomittiin kumppanin pahoinpitelystä. Oikeuden mukaan Enbuske löi naisystäväänsä nyrkeillä, hakkasi tämän päätä lattiaan ja seinään, retuutti häntä ympäri asuntoa, sylki hänen kasvoilleen ja repi hiuksista.
Enbuske ei valittanut tuomiosta, koska ei uskonut, että sillä olisi vaikutusta. Hänen näkemyksensä on, että molemmat osapuolet syyllistyivät väkivaltaan.
– Kyllä mä olen ansainnut tuomioni. Mielestäni vaan toinenkin osapuoli olisi ansainnut.
Oikeus kuitenkin totesi vain Enbusken syyllistyneen väkivaltaan. Oikeuden päätös ei siis tue Enbusken väitettä.
Toisenkin naisystävän kanssa tapahtui loppuvuodesta 2019 välikohtaus. Nainen soitti Enbusken kotiin poliisit ja sanoi tämän käyneen häneen käsiksi. Enbuske kiisti Seiskan julkaisemat väitteet.
Tammikuussa 2020 Enbusken ystävä lopulta vei hänet terveysasemalle, mistä hänet siirrettiin Auroran sairaalaan. Sieltä matka jatkui myöhemmin riippuvuuspsykiatrian poliklinikalle Haartmanin sairaalaan.
Samalla Enbuske sai diagnoosit Aspergerin oireyhtymästä, masennuksesta sekä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä.
– Mulla oli täysi välinpitämättömyys, oli ihan sama mitä huomenna tapahtuu. Se on mielestäni aika itsetuhoista.
Alkoholi on pahin päihde
Enbuske korostaa, että hänet kaatoi kokaiini, mutta päihteistä pahin on alkoholi. Hän ei käsitä ihmisiä, jotka juovat, mutta vastustavat huumeiden käyttötiloja. Alkoholia ei pitäisi Enbusken mielestä erottaa muista päihteistä.
– Joku pyörii peukkupäissään Piritorilla ja toinen on Töölössä kännissä. Ei siinä ole muuta eroa kuin se, että toisella on enemmän rahaa, Enbuske sanoo.
Hän kiroaa kansanedustajia, jotka dokaavat ”enemmän kuin kirjallisuus- tai musiikkialan tyypit”, mutta puhuvat huumeista kielteiseen sävyyn. Huumeidenkäyttäjät halutaan pitää alemmassa kategoriassa, jotta itsellä olisi helpompi olla.
Empatia päihdesairaita kohtaan on kasvanut Enbusken omien haasteiden myötä. Hän peräänkuuluttaa huumeiden käyttötiloja, käyttörangaistuksesta luopumista ja parempaa päihdehuoltoa. Nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet Suomessa jyrkästi.
– Se, että me ei tehdä peukkuongelmalle mitään, tekee mut oikeasti vihaiseksi.
Lite bättre, vähän paremmin
Viimeiset viivansa Tuomas Enbuske veti vuonna 2020. Hän ei käy vertaistukiryhmissä, koska käsittelee asioita mieluummin itsekseen.
Ajatus kokaiinista ahdistaa, sillä se linkittyy ”huonoihin aikoihin”. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito päättyi keväällä 2024. Enbuske tykkää toistella, että hänellä on terveen paperit.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö on kuitenkin useimmiten krooninen, uusiutuva sairaus.
Tarina on niin kliseinen, ettei sitä tee mieli uskoa: tervehdyttyään Enbuske tuli nimittäin uskoon. Vuosi sitten Yle Perjantaissa hän kertoi Pyhän Hengen kosketuksesta ja arvioi olevansa nykyään parempi ihminen.
– Niin kuin Curt Lindström sanoi: lite bättre. Vähän paremmin kun koettaa tehdä, niin se riittää, hän sanoo nyt.
Enbuske täytti syyskuussa 48 vuotta. Viimeinen vuosi oli hänen elämänsä paras, rikostuomiosta huolimatta.
– Kaikki on niin rauhallista ja onnellista.
Töitä ja rahaa on vähemmän, mutta Enbuske sanoo tulevansa toimeen. Hän juontaa podcasteja ja kirjoittaa kolumneja Kirkko ja kaupunki -lehteen. Tekeillä on kirja jumalanpalveluksista sekä arkkitehtuuriaiheinen tv-sarja, jossa hän ei esiinny itse.
6. lokakuuta ilmestyy Tuomas Marjamäen kirjoittama elämäkerta, jonka Enbuske on lukenut äänikirjaksi.
Takaisin televisioon Enbuske ei kaipaa.
– En mä kaipaa oikein minnekään. Oon niin onnellinen tässä.
Iltarukouksessa Enbuske kiittää asioista ja pyytää, että asiat jatkuisivat niin kuin ne ovat.
– Tietäen, että ne ei jatku. Mutta jos edes hetken.
Lue edellinen Kulttuurivieras: Behm nousi itsevarmasti kärkiartistien joukkoon – nyt hän näyttelee epävarmaa hiirulaista
Korjattu 5.10. kello 12.53: Korjattu kohta ”Elämäkerrassa suhdetta kuvaillaan 'myrkylliseksi', ja se johti maaliskuussa 2025 pahoinpitelytuomioon.” muotoon ”Elämäkerrassa suhdetta kuvaillaan 'myrkylliseksi'. Maaliskuussa 2025 Enbuske tuomittiin kumppanin pahoinpitelystä.”
Jutussa Enbuske väittää, että väkivaltaa oli molemmin puolin. Lisätty selventävä kohta: ”Oikeus kuitenkin totesi vain Enbusken syyllistyneen väkivaltaan. Oikeuden päätös ei siis tue Enbusken väitettä.”
Muokattu 6.10. kello 10.15: Lisätty selventävä tieto, että kaksisuuntainen mielialahäiriö on useimmiten krooninen, uusiutuva sairaus.