Ensi viikon maanantaina useat maat tunnustavat Palestiinan valtion New Yorkissa YK:n kokouksen yhteydessä.
Yksi on joukosta poissa. Suomi ei tule tunnustamaan Palestiinaa.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi eilen, että asian käsittely hallituksessa on kesken. Ylen tietojen mukaan hallituspuolueet ovat yhä erimielisiä.
Ylen tietojen mukaan hallitus ei valmistele tunnustamista, eikä sitä tapahdu maanantaihin mennessä. Presidentti ei siis saa ehdotusta Palestiinan tunnustamisesta.
Torstaina pääministeri totesi tiedotusvälineille, että ”YK-kokous ei ole mikään takaraja tunnustamiselle”.
Kahden valtion mallista puhuminen tarkoittaa sitä, että sekä Israel että Palestiina olisivat omia valtioitaan. Tunnustaminen ei pysäytä Israelia tuhoamasta Gazaa, mutta se on poliittinen tapa yrittää estää Israelia hävittämästä Palestiinaa ja palestiinalaisia.
Maanantaina tulee näkyviin se, että Suomen ulkopolitiikka on poikkeuksellisella tavalla julkisesti hajalla Palestiina-asiassa.
Ulkopolitiikkaa johtaa nyt hallitus, ja hallituksen sisällä kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten vähemmistö, joka vastustaa Palestiinan tunnustamista.
Presidentti Alexander Stubb lähtee New Yorkiin tyhjin käsin. Hän olisi halunnut Suomen olevan ”historian oikealla puolella”. Näin ei tapahdu, ainakaan maanantaina.
YK:n 193:sta jäsenestä jo useampi kuin kolme neljästä tunnustaa Palestiinan. Korkean tason viikolla tunnustaneiden maiden luku ylittää 150:n.
Tulevina päivinä, maanantaihin mennessä, niin aikovat tehdä Australia, Belgia, Britannia, Kanada, Luxembourg, Malta, Portugali ja Ranska. Tämä oli se seura, jossa presidentti olisi halunnut Suomen olevan mukana. Stubbin mukaan ison ryhmän kannalla olisi painoarvoa.
Aiemmin hallitus ja presidentti toistelivat, että Palestiinan tunnustaminen on vain ”ajan kysymys”. Kun maanantaina tunnustamiset ovat ohi, Suomelta poistuu viimeinenkin deadline ja hallitus voi jatkaa keskusteluitaan ilman aikapaineita. Vaalitkin ovat jo aika lähellä, puolentoista vuoden päässä.
Isojen Euroopan maiden Britannian ja Ranskan vanavedessä kulkeminen olisi sopinut Suomen linjaan. Nyt Suomi jää YK-maiden vähemmistöön. Tosin Suomi on siellä yhdessä, esimerkiksi Saksan, Italian ja Yhdysvaltojen kanssa.
Hallitus on vaihtanut perusteluaan: Suomi voi jäädä joukosta, koska Tanska ja Japanikaan eivät tunnusta.
Japani ei tunnusta, koska medialähteiden mukaan se vaalii suhdettaan Yhdysvaltoihin.
Mutta Tanskassa tilanne on liikkeessä, ja tunnustamista ei pidetä mahdottomana.
Diplomaatit miettivät, miltä näyttää, jos Suomi ainoana Pohjoismaana ei tue kahden valtion mallia käytännössä.
Osa tunnustavista maista ei ole tehnyt asiasta vielä muodollista päätöstä. Esimerkiksi Belgia kertoo tunnustavansa nyt mutta tekevänsä sen virallisesti vasta, jos tietyt ehdot täyttyvät. Belgian ehtoja ovat terroristijärjestö Hamasin aseistariisuminen, israelilaispanttivankien vapauttaminen ja se ettei Hamasilla enää ole roolia hallituksessa.
Tästä ei ole pitkä matka Suomen linjaan, jos poliitikkojen kannanottoja tai hallitusohjelmaa lukee. Mutta Suomen politiikka on jäykkä. Suomi joko tunnustaa tai ei tunnusta.
Presidentti ja hallitus ovat ennenkin olleet erimielisiä joistakin ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioista. Tällä kertaa erimielisyys on julkista. Erimielisyys näyttää koskevan isoja periaatteita: Suomessa, joka tukee kansainvälistä oikeutta ja järjestystä, hallitus tekee poikkeuksen linjasta Israelin kohdalla.
Vaikka Suomen hallitus ohjelmassaan tukee kahden valtion mallia, käytännössä se ei tule toteuttamaan politiikkaansa.
Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) päätöksellä Suomi on liittynyt kahteen Palestiinan valtion rakentamista tukevaan lausumaan. Niitäkään kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset eivät kannattaneet.
Valtonen perusteli, että kahden valtion mallia ei voi toteuttaa, jos Israel pyrkii poistamaan palestiinalaiset. Siksi julkilausumien allekirjoittaminen oli hallitusohjelman mukaista.
Kristillisdemokraattien vastustuksessa on kyse Israel-myönteisyydestä ja Palestiina-vastaisuudesta. Perussuomalaiset taas vastustavat islamilaisen terroristijärjestön Hamasin keskeistä asemaa Palestiinassa. Silti molemmat ovat hallituksessa, joka on tukevinaan kahden valtion mallia.
Vielä viime keväänä Suomi arkaili Gazan tilanteesta puhumista. Mukana saattoi olla varovaisuutta, miten Israelin toimien arvostelu vaikuttaisi Suomen asekauppoihin Israelista ja suhteeseen Israelin läheiseen liittolaiseen Yhdysvaltoihin. Puhetapa on muuttunut suoremmaksi samalla, kun Israel on tuhonnut Gazaa, tappanut gazalaisia ja näännyttänyt näitä nälkään.
Tällä viikolla YK:n pakolaisjärjestön palestiinalaisalueiden tutkintakomissio sanoi Israelin toteuttavan Gazassa kansanmurhaa.
