Kemissä kesän alussa löytynyt rautakautinen kullattu solki ei ole joutunut maahan sattumalta. Sen on paikalle jättänyt tarkoituksellisesti ihminen.
Solki on kuulunut paikalliselle asukkaalle, eikä esimerkiksi etelästä tulleelle kulkijalle. Näitä asioita voi pitää jo varmoina arkeologisten kaivausten perusteella, sanoo kaivausten johtaja, arkeologi Jari-Matti Kuusela.
Metallinpaljastajaharrastaja löysi vanhan reliefisoljen Kemin Ristikankaalta alkukesällä alueelta, jolta on jo aiemmin löydetty rautakautisia hautapaikkoja. Solki on peräisin kansainvaellusajan jälkipuolelta, noin vuosilta 475–550 jaa.
Kyseessä on erittäin harvinainen ja arvokas löytö niin Suomessa kuin Pohjoismaissa.
Suomesta on samalta ajalta löydetty yksi samantyyppinen solki, sekin Lapista. Naapurimaiden lähimmät löydöt ovat Keski-Ruotsista ja Etelä-Norjasta.
Suomen Museoviraston amanuenssi Sami Ranisen mukaan Kemin löytö kuuluu vuoden merkittävimpiin löytöihin Suomessa, ja on ehkä jopa vuoden tärkein.
– Se on supermielenkiintoinen. Tällainen löytö olisi hieno ja merkittävä missä tahansa Euroopassa, Raninen hehkuttaa.
Myös tutkimuksen johtaja, Tornionlaakson museonjohtaja Titta Kallio-Seppä kuvailee Kemin esinelöytöä arkeologiseksi huippuhetkeksi.
– Kyllä tämä arkeologille on lottovoitto, jollaista ei osu kaikille pitkänkään uran aikana.
Pohjois-Suomessa on tehty huippulöytöjä aiemminkin
Yleinen mielikuva on ollut, että muinaisesinelöytöjä tehdään pääsääntöisesti maan eteläosassa. Kemin solkilöytö kuitenkin vahvistaa kuvaa siitä, että pohjoisen historia on hyvin monimuotoinen.
– Etelä-Suomessa on kyllä tutkittu enemmän, koska siellä maankäyttöpaine on ollut kova. Aika moni huippulöydöistä on kuitenkin tehty pohjoisessa, ja valtaosa Pohjois-Suomesta on edelleen tutkimatonta, Jari-Matti Kuusela sanoo.
Lapin aiempi solkilöytö tehtiin Rovaniemellä jo vuonna 1946 ja se tuli arkeologien tietoon vasta noin 30 vuotta myöhemmin. Kuuselan mukaan löytämisestä oli jo niin kauan, että jäljet olivat jo kylmät, eikä löytöyhteyttä pystytty selvittämään.
Jari-Matti Kuusela työskentelee Lapin maakuntamuseossa, mutta antaa tutkimuksessa virka-apua Tornionlaakson museolle. Lapin maakuntamuseota Kemin löytö kiinnostaa myös siksi, että se muistuttaa aiemmin Rovaniemeltä löydettyä solkea.
Soljen hautaaminen oli suunniteltu teko
Kemissä kuluneella viikolla tehtyjen arkeologisten kaivausten perusteella on pystytty hahmottamaan osia soljen historiasta, mutta moni kysymys on vielä vailla vastausta.
– Löytöpaikalla on havaittavissa ihmisen toiminnan jälkiä. Solki ei ole hukattu esine, vaan se on jätetty paikalle suunnitelmallisesti. Emme kuitenkaan vielä pysty sanomaan, millaisesta toiminnasta on kyse.
Kuuselan mukaan asumiseen viittaavaa ei ole tullut esiin, siis esimerkiksi liettä tai palaneita eläimen luita. Hautapaikastakaan ei ole löytynyt selkeää merkkiä, mutta haudan mahdollisuutta ei voi sulkea pois.
Klikkaamalla kuvat auki saat lisätietoja kaivauksista:
Löytöpaikalta on lähdössä erilaisiin laboratorioihin runsaasti maaperänäytteitä. Analyysien tekemiseen menee kuukausia, joten lisävalaistusta reliefisoljen arvoitukseen saadaan aikaisintaan ensi vuonna.
Tutkimuksen johtaja Titta Kallio-Seppä harmittelee, että vaikka Ristikankaan löytöpaikka ilmoitettiin heti muinaismuistorekisteriin ja suojeltu kohta merkittiin maastoon, alueeseen oli kuitenkin kajottu kesän aikana. Eristetyllä löytöpaikalla oli kuljettu ja sitä oli kaivettu.
– Kyseessä on muinaismuistolain mukaan rikos. Tornionlaakson museo tekee asiasta ilmoituksen Museovirastolle ja sieltä asia etenee juristin kautta, Kallio-Seppä sanoo.
Ristikankaan solki oli esillä Tornionlaakson museossa heinäkuussa, ja museonjohtaja Titta Kallio-Sepän mukaan se keräsi runsaasti kävijöitä. Kiinnostuneille on luvassa lisätietoa aiheesta Kemin kulttuurikeskuksessa 16. lokakuuta järjestettävässä avoimessa tilaisuudessa.
Torniosta solki on siirtynyt Museoviraston haltuun. Museovirasto vastaa muinaismuistojen säilyttämisestä. Museoiden on kuitenkin mahdollista saada esineitä näyttelyihin.