Euroopan komissio on jättänyt jäsenmaille esityksen uusista Venäjään kohdistuvista pakotteista. Pakotepaketti on unionin 19:s.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoo, että ehdotetut pakotteet kohdistuvat muun muassa venäläisiin pankkeihin ja maksujärjestelmiin. Lisäksi komissio haluaa suitsia fossiilisen energian tuontia ja niin sanotun varjolaivaston toimintaa.
Euroopan unioni pyrkii pakotteillaan vääntämään kiinni rahahanoja, joita Venäjä tarvitsee käydäkseen hyökkäyssotaa Ukrainassa.
– Haluamme Venäjän jättävän taistelukentän ja saapuvan neuvottelupöytään. Tätä kautta voidaan antaa rauhalle todellinen mahdollisuus, von der Leyen sanoi perjantaina Brysselissä.
Pakotteiden voimaantulo vaatii vielä jäsenmaiden hyväksynnän.
Seuraamuksia myös kolmansille maille
Jotkin EU-maat ostavat edelleen Venäjältä energiaa, muun muassa nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä. Syyttävä sormi osoittaa etenkin Unkaria ja Slovakiaa, kuten tasavallan presidentti Alexander Stubb äskettäin sanoi.
Nyt komissio esittää, että venäläisen LNG:n tuonti kielletään kokonaan tammikuuhun 2027 mennessä. Aiemmin tuontikiellon oli määrä tulla voimaan vuotta myöhemmin.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vaatinut kaikkia Nato-liittolaisia lopettamaan öljyn ostamisen Venäjältä. Jos näin käy, myös Trump on valmis asettamaan pakotteita Venäjälle.
Lisäksi Trump on penännyt toimia Kiinaa ja Intiaa vastaan. Kiina ja Intia ovat venäläisten fossiilisten polttoaineiden suurimpia ostajia.
Tänään esitellyssä paketissa on määritelty seuraamuksia myös kolmansille maille, jos ne ostavat pakotteiden alaista venäläistä öljyä. Tämä koskee muun muassa jalostamoja Kiinassa.
Lähteet: Reuters, STT, Yle