Talouskasvun tai oikeammin sen puutteen ongelmaa sysätään nyt kuluttajien niskaan.
Viesti toistui tänään maanantaina, kun valtiovarainministeriö (VM) julkisti syksyn talousennusteensa. VM:n viesti oli, että talouskasvun jarru numero yksi on nyt se, etteivät suomalaiset kuluta.
– Pelko työttömyydestä syö kotitalouksien luottamusta tulevaisuuteen, VM:n osastopäällikkö Mikko Spolander totesi.
Listaan voi lisätä Venäjän aggressiivisuuden, Lähi-idän kriisin ja sen, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump laittaa totuttua maailmanjärjestystä uuteen uskoon.
Ei ihme, että talouden perusrasva eli kuluttaminen sakkaa.
Suomalaisten tileillä makaa ennätysmäärä euroja
Kesäkuun lopulla suomalaisilla kotitalouksilla oli Suomen Pankin mukaan 114,7 miljardia euroa talletuksia.
Se on enemmän kuin koskaan aiemmin, lähes neljä miljardia euroa enemmän kuin kesäkuussa 2024. Pörssinoteerattuja osakeomistuksia oli 52,4 miljardin euron edestä, sekin noin neljä miljardia euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.
Sukanvarteen on siis todella laitettu rahaa, kun maailma myrskyää ympärillä.
Yleinen taloustilanne ei ole enää yhtä synkkä kuin pari vuotta sitten. Inflaatio on kurissa, samoin lainojen korot. Molemmat ovat vakiintuneet kahteen prosenttiin eli varsin maltillisiin mittoihin.
Kaikki on periaatteessa auki sille, että ihmiset voisivat taas ostaa asuntoja, palveluita ja tuotteita.
Mutta portit eivät ole auenneet, ja siihen syynä on kolme juurisyytä.
Kolme juurisyytä
Ensimmäinen juurisyy on kriisitietoisuus.
Ekonomistien silmin on helppo tehdä nopeita ja loogisia numeraalipäätelmiä: tunnusluvut paranevat – lompakot auki.
Peruskansalaisen päätöksenteko on erilaista. Siinä peliin astuvat tunteet ja ekonomisteja monimutkaisemmat arvioketjut siitä, kannattaako raha laittaa kiertämään vai pitää se sittenkin vielä tallessa.
Esimerkiksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole kohdistanut Suomeen suoraa sotilaallista uhkaa, mutta tunne uhan kasvusta on läpileikannut kokonaisen kansakunnan.
Trumpin poukkoileva uhittelu ja maailmalla jatkuvasti syttyvät tulipalot eivät lisää luottamusta siihen, että ensi vuonna olisi paremmin. Olemme eläneet 2020-luvun kriisiputkessa, jossa ilkeät yllätykset ovat seuranneet toisiaan.
Toinen juurisyy on uudenlainen pelko oman talouden puolesta.
Luotto siihen, että yhteiskunta hoitaa ja auttaa, on heikentynyt.
Kun E2-tutkimuslaitos teki viime vuoden lopulla kyselyn suomalaisten huolista, terveydenhoito, elinkustannusten kasvu ja eriarvoistuminen nousivat kärkihuoliksi Venäjän-uhan edelle.
Hallitus viestii VM:n virkamiehistön tuella, ettei Suomella ole varaa nykyiseen palvelutasoon. Hallitus on tehnyt isot säästöt muun muassa sosiaaliturvaan eli niihin turvaverkkoihin, jotka ylläpitävät ihmisten uskoa siihen, että hyvin käy vaikka maailma heilahtelisi.
Hallituksen tekemät ostovoimaa lisänneet veronalennukset eivät auta, kun monella ei yksinkertaisesti ole varaa kuluttaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuorein arvio on, että nykyhallituksen leikkaukset tiputtavat 27 000 lasta köyhyyteen eli pienituloisuusrajan alle.
Kolmas juurisyy on kulutuksen muuttuminen.
Edes kuluttaminen itsessään ei ole yhtä yksinkertainen juttu kuin aiemmin.
Vielä 20–30 vuotta sitten kaikki ostivat isossa kuvassa samoja asioita, mutta ilmastonmuutoksen ja rajattomien digimarkkinoiden ajassa kuluttaminen on eriytynyt.
Ympäristötietoiset kuluttavat harkiten, välttävät uuden ostamista ja impulsiivista lentelyä. Toiset kyllä kuluttavat, mutta enenevässä määrin ulkomaisiin nettikauppoihin. Ne rahat ovat pois kotimaisesta kulutuksesta.
EU:n ulkopuolelta tuli Suomeen viime vuonna jo 28 miljoonaa lähetystä eli lähes 100 000 lähetystä päivässä, ja Temun uutisoitiin olevan suosituin verkkokauppa yli 50-vuotiaiden keskuudessa.
Myös yleinen taloussynkkyys tarttuu kuluttajiin. Kun viestit Suomen talouden tilasta ja velkalastista ovat jatkuvasti huonoja, kotitalouksienkin raha jää herkemmin sukanvarteen.
VM on optimistisempi kuin lähes kaikki muut
Epävarmuuden keskellä näkyvissä on valopilkkuja.
Ne tulivat esiin VM:n infossa.
Yritysten investoinnit ovat kasvaneet, mikä enteilee kysynnän kasvua. Asuntokaupan ja rakentamisen odotetaan piristyvän. Veturi-Saksan talouden odotetaan kääntyvän kasvuun, mikä tuottaisi imua vientiin nojaavalle Suomelle.
Ensi vuodelle VM ennustaa 1,4 prosentin kasvua, mikä on yleisesti ottaen nihkeä kasvuluku mutta tuntuisi viime vuosien alhon jälkeen lähes satumaiselta.
Ennustajana VM:stä on tullut optimisti. Sen ennuste tämän vuoden prosentin kasvusta on kesän jälkeisistä arvioista OP:n ohella kaikkein positiivisin. Lähes kaikki muut ennustelaitokset ja pankit ovat nihkeämpiä.
Esimerkiksi Suomen Pankki ennusti äskettäin samojen näkymien vallitessa, että talous kipuaa tänä vuonna vain nippa nappa eli 0,3 prosenttia plussan puolelle.
Sattumaa tai ei, VM:n optimismi osuu yksiin pääministeri Petteri Orpon (kok.) toistamien positiivisten tulevaisuudenkuvien kanssa.
Viime aikoina Orpo on viitannut toistuvasti OP:n ennusteeseen. Nyt pääministerillä on toinenkin lähde, johon tänä syksynä viitata.