Venäjän talous on loukussa. Maa on niin riippuvainen sodastaan, ettei se todennäköisesti selviä sodan päättymisestä ilman talouden romahtamista, tutkija Alexandra Prokopenko pohtii riippumattomalle venäläismedia Meduzalle.
Prokopenko on tutkimuksessaan perehtynyt Venäjän hallinnon talouspolitiikkaan. Hän työskentelee Berliinissä toimivassa Carnegie Russia Eurasia Center -tutkimuslaitoksessa.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Sodan aikana Venäjä on siirtynyt täyteen sotatalouteen.
Sodan seurauksena muut talouden ajurit, kuten energiateollisuus, muu teollisuus ja yksityinen sektori ovat kärsineet.
Tällä hetkellä sotateollisuus kattaa noin kahdeksan prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta ja sotakulut kaksi viidesosaa valtion budjetista.
Paluu siviilitalouteen ei onnistu hetkessä, eikä Venäjän talous kestäisi sotateollisuuden yhtäkkistä seisahtamista.
Prokopenkon mukaan viiden asian pitäisi toteutua yhtäaikaisesti, jotta Venäjä välttyisi sodan päättyessä taloudelliselta katastrofilta.
1. Ulkoisten uhkakuvien katoaminen
Ukrainan lisäksi myös Venäjän hallinnon näkökulmasta on tärkeää, että sota päättyy tilanteeseen, jossa sodan jatkumisen riskiä ei ole olemassa. Prokopenkon mukaan myös Venäjä tarvitsee tähän riittävät turvatakuut.
Uhkakuvien väistyminen mahdollistaa teoriassa sotatalouden alasajon, mutta se täytyy tehdä asteittain, esimerkiksi vähentämällä puolustuskuluja vuosittain 0,5–1 prosentilla, kunnes tavoiteluku on saavutettu, Prokopenko arvioi.
Tämä on kuitenkin lähivuosina epätodennäköistä, sillä sodan päättymistä seuraa todennäköisesti laaja armeijan varastojen täydennysohjelma.
2. Sopimussotilaiden kotiuttaminen
Prokopenkon mukaan on välttämätöntä, että hyökkäyssotaan palkattuja sopimussotilaita kotiutetaan laajassa mittakaavassa ja uudelleenkoulutetaan osaksi siviiliyhteiskuntaa.
Satojen tuhansien sopimussotilaiden sopeuttaminen osaksi siviiliyhteiskuntaa ja työvoimaa tulee edellyttämään valtiollista tukea.
Venäjän työttömyysaste on tällä hetkellä ennätyksellisen alhainen, 2,2 prosenttia (1,65 miljoonaa ihmistä). Prokopenkon mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei uusia työntekijöitä ole saatavilla.
Noin 400 000 sotilaan kotiuttaminen ei riitä korjaamaan työvoimapulaa.
Todennäköisesti Venäjä tarvitsee jatkossa myös sotilaita valvomaan sodan jälkeisiä uusia rajoja.
3. Talouspakotteiden poistaminen
Ainakin osa lännen Venäjää vastaan asetettamista pakotteita tulisi poistaa, jotta Venäjä saisi pääsyn tärkeisiin teknologioihin ja komponentteihin.
4. Puolustushankintojen uudistaminen
Nykyinen korruptiolle ja holtittomalle rahankäytölle altis järjestelmä pitäisi Prokopenkon mukaan korvata. Puolustusmenojen järkevyyttä ja tehokkuutta täytyy kyetä seuraamaan eri mittareilla.
Venäjän sotateknologian vienti ulkomaille tulee todennäköisesti sakkaamaan pitkään. Sanktioiden aiheuttama komponenttipula ja nykyiset hankintajärjestelmät ovat heikentäneet Venäjän sotakaluston laatua ja kohottaneet hintoja.
Esimerkiksi naapurimaa Kiina kykenee nykyään tarjoamaan laadukkaampaa kalustoa huomattavasti halvemmalla.
5. ”Kansalaisten sotateollisen kompleksin” muodostaminen
Viimeiseksi Venäjän täytyy Prokopenkon mukaan kehittää keskisuurista yksityisistä yrityksistä koostuva sotateollinen verkosto, jotta puolustushankintojen hinnat saadaan alas massatuotannon avulla.
Venäjä on onnistunut ylläpitämään sotaansa ja valmistamaan massoittain drooneja satojen pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten ansiosta.
Tällaisen verkoston ylläpitäminen rauhan aikana on Prokopenkon mukaan mahdotonta ilman suuria uudistuksia. Näitä uudistuksia on vaikea tehdä samalla, kun budjetista etsitään säästöjä.
Onnistuminen epätodennäköistä
Prokopenko pitää epätodennäköisenä, että Venäjä enää selviäisi sodan päättymisestä kuivin jaloin.
Ensinnäkin Venäjän valtion täytyy kaventaa budjettiaan. Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla Venäjän tuloista suli 17 prosenttia energiasektorin tuottojen pienentymisen vuoksi.
Sodan aiheuttama inflaatio on pitänyt lainojen korkotason historiallisen korkealla yli vuoden, ja Venäjän hallitus on tulojen pienentymisen vuoksi nostanut myös suoria ja epäsuoria veroja.
– Näistä lähtökohdista kivuton paluu siviilitalouteen on mahdotonta – mikään määrä onnea ei voi muuttaa talouden järkkymättömiä lakeja, Prokopenko arvioi.
Sotilaiden kotiuttaminen, puolustukseen suunnattujen resurssien vapauttaminen ja työvoimapulan ratkaiseminen edellyttää suuria rakenteellisia muutoksia.
Samanaikaisesti ulkomaankaupassa pitäisi löytää uusia tulonlähteitä.
– Kyseinen kehitys tulee väistämättä pienentämään bruttokansantuotetta, sillä koko talous on rakennettu puolustusteollisuuden varaan.
Kun sota päättyy, on Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla Prokopenkon mukaan väistämättä uusi kriisi edessään.