Tässä on viisi kysymystä ja vastausta, jotka kannattaa tietää Palestiinan asemasta juuri nyt.
1. Miksi aihe on pinnalla juuri nyt?
Tänään maanantaina alkaa New Yorkissa YK:n yleiskokouksen korkean tason viikko. Viikon yksi pääaihe on Gazan tilanne ja ratkaisun saaminen niin sanottuun kahden valtion malliin.
Kahden valtion malli tarkoittaa sitä, että sekä Israel että Palestiina olisivat omia valtioitaan. Palestiinan valtio muodostuisi Gazasta ja Länsirannasta, joita Israel nyt kontrolloi.
2. Ketkä Suomesta osallistuvat kokoukseen ja mitä siellä tapahtuu?
Suomen valtuuskuntaa johtaa presidentti Alexander Stubb. Mukana ovat myös ulkoministeri Elina Valtonen (kok.), ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.), sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.).
He osallistuvat korkean tason tilaisuuksiin ja tapaavat kollegoitaan. Stubb pitää Suomen kansallisen puheenvuoron keskiviikkona.
3. Mitkä maat ovat tunnustaneet Palestiinan?
Sunnuntaina nähtiin tunnustamisen aalto: Palestiinan tunnustivat Britannia, Kanada, Australia ja Portugali.
YK-viikolla tunnustamisen aikovat tehdä ainakin Ranska, Belgia, Malta ja Luxemburg.
Palestiinan tunnustivat jo viime vuonna muun muassa Espanja, Irlanti, Norja ja Slovenia.
Osa Euroopan maista ei aio tehdä niin nytkään. Tähän joukkoon kuuluvat muun muassa Saksa, Italia ja Suomi.
Muokkaus 22.9.2025 klo 15: Grafiikkaan on lisätty tieto, että Turkki on tunnustanut Palestiinan vuonna 1988 ja Georgia 1992. Aiemmin maita ei mainittu grafiikassa.
4. Miksi Suomi ei tunnusta Palestiinaa?
Suomen hallitus on kipuillut Palestiina-kysymyksen kanssa. Presidentti Stubb ilmoitti heinäkuun lopussa olevansa valmis hyväksymään esityksen Palestiinan tunnustamisesta, jos hallitus sellaisen tekee. Stubbin mielestä Suomen olisi hyvä olla ”historian oikealla puolella”.
Hallituksessa olevat perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit vastustavat tunnustamista tässä vaiheessa, RKP kannattaa. Vastustavien puolueiden mukaan tunnustaminen tarkoittaisi tuen osoittamista Hamasin terroriteolle.
Suomi on kuitenkin liittynyt kokoomuslaisen ulkoministeri Valtosen päätöksellä kahteen Palestiinan valtion rakentamista tukevaan lausumaan.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan asian käsittely on hallituksessa kesken eikä YK-kokous ole takaraja tunnustamiselle.
5. Mitä tunnustaminen tarkoittaa?
Valtion tunnustaminen on ennen kaikkea symbolinen ja poliittinen viesti.
Tunnustaminen ei pysäytä Israelia tuhoamasta Gazaa, mutta se on tapa painostaa Israelia lopettamaan sota. Mitä useampi maa tunnustaa Palestiinan, sitä suuremmaksi kasvaa paine Israelia kohtaan.
Osa maista kiirehtii tunnustamista sen vuoksi, että pian ei ole enää valtiota, jota tunnustaa. Valtion määritelmään kuuluvat muun muassa pysyvä väestö ja rajattu alue.
Tunnustava maa solmii Palestiinan kanssa diplomaattisuhteet ja korottaa sen tasavertaiseksi muiden itsenäisten valtioiden kanssa.
Käytännössä tunnustamista järeämpi keino vaikuttaa Israeliin olisivat pakotteet ja kaupankäynnin lopettaminen.
Video näyttää, että Eurooppa on jakautunut Palestiinan tunnustamisessa:
Korjattu 22.9.2025 kello 15.35: Jutussa luki aiemmin: Kahden valtion malli tarkoittaa sitä, että nykyinen Israel jaettaisiin kahdeksi valtioksi: israelilaisten ja palestiinalaisten. Muutettu muotoon: Israelin ja palestiinalaisten alueella on nykyisin yksi valtio, Israel, joka miehittää sitä aluetta, josta olisi tarkoitus tulla Palestiinan valtio.
Korjattu 22.9.2025 kello 17.34: Edellinen lause muutettu muotoon: Kahden valtion malli tarkoittaa sitä, että sekä Israel että Palestiina olisivat omia valtioitaan. Palestiinan valtio muodostuisi Gazasta ja Länsirannasta, joita Israel nyt kontrolloi.