Pentti Heikura heiluu talikon kanssa suon reunassa. Turve saa kyytiä, kun 76-vuotias perunanviljelijä etsii maasta mukuloita.
Heikura seurasi keväällä keskustelua metsäperunoista ja päätti kehitellä ideaa edelleen.
Hän laittoi kasvamaan suon laitaan kolmea perunalajiketta: Rosamundaa, Annabellea ja Nicolaa.
Heikura ei kääntänyt maata, vaan laittoi siemenperunat kasvamaan pieniin kuoppiin. Lannoitteena hän käytti puutuhkaa.
Sato yllätti
Syyskuisena aamuna on aika selvittää suoperunaviljelyn tulokset.
Perunoita nostaessaan Heikura ihastelee turpeen seasta paljastuvaa näkyä.
– Sato on ihan yllättänyt. Kun vain tuhkaa panin lannaksi, niin vähän jännitti, onko riittävästi ravinteita. Mutta kuten näkyy, on riittänyt.
Normaalisti tuhkalannoite voisi lisätä perunan rupisuutta, mutta Heikura arvelee happaman suomaan vaikuttavan siihen, että maasta nousee sileää perunaa.
Hirvet talloivat perunamaata
Suoperunan viljelyssä vaikuttaa ensikokemuksella olevan etuja tavalliseen peltoviljelyyn verrattuna.
Kuivana kesänä suomaa pidättää kosteutta, jolloin kuivuus ei haittaa kasvua. Myöskään taudit tai tuholaiset eivät vaivanneet suolla kasvaneita perunoita.
– Kuivalla maalla varsinkin tummissa potuissa oli aika paljon rupea. Toinen vitsaus oli sepäntoukka, joka tekee perunaan reikiä. Sitäkin oli jonkin verran tänä kesänä tavallisilla pelloilla, mutta täällä suopellolla ei ole ollut kumpaakaan ongelmaa, Heikura vertailee.
Kosteasta kasvuolosuhteesta huolimatta perunoissa ei esiintynyt myöskään perunaruttoa.
Vaikka suoperunamaa on ollut hyvin helppohoitoinen, piti Heikuran aidata alue, sillä hirvien kulkureitti osui perunamaan kohdalle.
– Tiesin, että täällä liikkuu hirviä. Ne olivat kulkeneet tästä pottupellon päältä. Minä totesin, että pitää ruveta toimenpiteisiin ja laitoin langan. Sen jälkeen eivät ole kulkeneet.
Suopellosta nousee perunaa myös myyntiin
Pentti Heikura viljelee perunaa myyntiin asti. Hän suunnittelee vievänsä suopottuja myös torille.
– Jos tulee suosiota, voisin jatkaa tätä suopeltoa vielä toisen mokoman.
Jatkossa suolla voisi kokeilla kasvattaa myös perinneperunaa Kainuun mustaa, jota Heikura on viljellyt jo vuosia.
Heikura nostaa talikon avulla vielä viimeisen Annabellen varret. Turpeessa on pesä nättejä perunoita.
– Nämä ovat kaikin puolin niin hienoja, tämmöisen ihanan kokoisia pottuja.
Pian noston jälkeen suolla kasvaneet Annabelle-perunat pääsivät makutestiin.
– Hyviä olivat. Tein keitettyjä perunoita ja lihapullakastiketta.