Kaivoskuntien johtajat ovat pettyneitä hallituksen esitykseen, jossa kaivosmineraalivero aiotaan nostaa nelinkertaiseksi nykyisestä, mutta samalla tuotosta valtaosa eli 80 prosenttia aiotaan antaa valtiolle.
Hallitus antoi esityksensä muutoksesta eduskunnalle tänään.
Tällä hetkellä kaivoskunnat ovat saaneet kaivosveropotista 60 prosenttia ja valtio 40 prosenttia. Jatkossa kunnille jäisi siis verotuotosta vain viidesosa.
Kaustisen kunnanjohtaja Minna Nikander sanoo, että esitetyillä muutoksilla on suuri vaikutus kunnan talouteen. Vaikutus ei ole pelkästään myönteinen, vaikka veropotti näyttäisi kasvavan.
– Meillä on paljon investointeja, joita on lykätty odottamaan niitä hyviä pulskia vuosia, joiden on uskottu olevan tulossa. Juuri nyt niitä ei näytä tulevan. Suurin uhkakuva on se, miten Keliber tähän reagoi.
Kaivosyhtiö Keliber on käyttänyt satoja miljoonia euroja litiumkaivokseen sekä rikastamon ja jalostamon rakentamiseen Keski-Pohjanmaalle. Kaivoksen oli tarkoitus avautua loppusyksystä, mutta päätöstä ei ole vieläkään tehty.
Outokummun kaupunginjohtaja Päivi Lintumäki ei ole lainkaan tyytyväinen hallituksen esitykseen kaivosveron uudistamiseksi.
– Suhde valtion ja kunnan välillä pitäisi olla päinvastainen, 80 prosenttia kunnalle ja 20 prosenttia valtiolle, Lintumäki sanoo.
Perinteikäs pohjoiskarjalainen kaivoskaupunki toivoo uudesta hankkeesta veturia kunnan taloudelle ja työllisyydelle. Kaivosyhtiö Finncobalt suunnittelee akkumetallikaivosta entisen Keretin kaivoksen alueelle Outokummussa.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Pekka Montell vahvistaa laskukaavan, mutta hänkään ei pidä hallituksen esitystä hyvänä.
– Kunnilla on iso rooli siinä, että investointeja yleensä toteutuu, koska investoinnit nojaavat aika lailla kuntien kaavoituspäätöksiin. Hallitus on muuttamassa pelin kuvaa ihan totaalisesti.
Laskelmia tehdään monessa kunnassa
Siilinjärvellä Pohjois-Savossa kunta on laskenut verouudistuksen mahdollisia vaikutuksia. Paikkakunnalla toimii Yaran fosfaattikaivos.
Kaivoksen nykyisillä louhintamäärillä verotuotto kasvaisi, vaikka kuntien saama osuus pienentyisi.
– Veron nykyisellä jakosuhteella kunta saisi reilut kaksi miljoonaa euroa enemmän, kunnanjohtaja Janne Airaksinen sanoo.
Airaksinen luonnehtii verotuoton jakamiseen kaavailtua muutosta todella epätoivotuksi.
– Uudistus voi vaikuttaa myös siihen, miten kunnan asukkaat suhtautuvat kaivokseen. Mahdolliset haitat on helpompi hyväksyä, jos kaivos tuottaa tuloja ja hyvinvointia paikkakunnalla.
Kainuulaiselle Sotkamolle kaivokset ovat työllisyyden selkäranka. Kolme kaivosta työllistää noin 2 200 ihmistä, kun kunnassa on hieman yli 10 000 asukasta ja alle 5 000 työpaikkaa.
Kunnanjohtaja Mika Kilpeläisen mukaan kaivosveron muutos voi leikata kunnan verotuloja miljoonalla eurolla viime vuoden viidestä miljoonasta. Vielä enemmän häntä harmittaa kaivosveron jakosuhteen muutos.
– Nyt tässä ollaan vähän riiston kohteena. Hyöty valuu muualle, mutta haitat jäävät tänne sata–nolla.
Lounaisessa Lapissa sijaitsevan Keminmaan kunnanjohtaja Hannele Matinlassi pitää hallituksen esitystä suorastaan merkillisenä, koska kyse on haittaverosta, joka kohdistuu maaperästä poistuvaan uusiutumattomaan metalliin.
– Nykyinen suhde, kunnalle 60 ja valtiolle 40, oli vielä hyväksyttävissä, vaikka koko haitta kohdistuu kunnan alueelle.
Valtioneuvoston esityksen mukaan veronkorotuksen ja jakosuhteen muutoksen jälkeen kaivoskuntien saamat kaivosmineraaliverotulot pysyisivät kuitenkin suurin piirtein vuoden 2025 tasolla.