Unto Pulkkinen, 77, asuu kunnan vuokra-asunnossa Rääkkylän kirkonkylässä. Hän on tyytyväinen kunnostettuun yksiöönsä. Vuokra 35 neliöstä vesimaksuineen on 434 euroa.
Iso osa Rääkkylän kunnan vuokrataloyhtiön asukkaista on iäkkäitä ihmisiä, kun kunnan väki vähenee ja asuntojen kysyntä sitä myöten.
Vuokrataloyhtiön murheena on kampittaa tyhjien asuntojen ongelma, mikä kiristää alle 2 000 asukkaan kunnan taloutta. Rääkkylän kunnanjohtaja Esko Rautiainen laskee, että kunta on vuosien varrella joutunut tukemaan vuokrataloyhtiötään eri tavoin liki miljoonalla eurolla.
Ympäristöministeriö kertoo asuntomarkkinakatsauksessaan, että tyhjien vuokra-asuntojen määrä on lisääntynyt vuodessa kaikkiaan 115 kunnassa. Muille kuin erityisryhmille rakennettuja vuokra-asuntoja on tyhjillään valtava määrä, enemmän kuin koskaan aiemmin.
Tyhjäkäynti on yleistynyt
Suomen kunnissa oli viime keväänä 9 900 valtion tukemaa sellaista vuokra-asuntoa, jotka olivat olleet ilman vuokralaisia vähintään kaksi kuukautta. Määrä on yli tuhat tyhjää asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin.
Tyhjiä asuntoja olisi voinut olla vielä noin 3 000 enemmän ilman ukrainalaisille vuokrattuja asuntoja.
Määrällisesti eniten kuntien vuokrataloyhtiöillä oli viime vuonna asuntoja tyhjillään Helsingissä (1 600 asuntoa), Kouvolassa (629) ja Joensuussa (441). Yli 200 tyhjää asuntoa oli Kuopiossa, Savonlinnassa, Hämeenlinnassa, Vaasassa, Lahdessa ja Raahessa.
Käyttöaste heikkeni 123 kunnan vuokra-asunnoissa.
Lähes joka neljännessä kunnassa vuokrataloyhtiöllä oli tyhjillään useampi kuin joka kymmenes asunto. Raahessa tyhjien asuntojen osuus oli viime vuonna yli 38 prosenttia, Kouvolassa 19, Savonlinnassa 14 ja Hämeenlinnassa liki 13 prosenttia vuokra-asunnoista.
Vuokra-asuntojen käyttöaste oli hyvällä tasolla vain noin joka viidennessä kunnassa.
Rääkkylän kunnanjohtajan mielestä tyhjät asunnot ovat ongelma muillekin kunnille. Hän vaatii asiaan poliittista ratkaisua ja saa tukea Kuntaliitosta.
”Kyse ei ole yksittäistapauksista”
Kuntaliiton erityisasiantuntija Laura Hassille vuokrataloyhtiöiden tyhjäkäynti on tuttu ongelma 2000-luvulla monen kokoisissa kunnissa. Hänen mielestään valtion nykyiset tukikeinot eivät riitä.
– Tukikeinoista huolimatta tyhjien asuntojen määrä on kääntynyt kasvuun. Kyse ei ole yksittäistapauksista, vaan kyseessä on rakenteellinen ongelma, joka vaatisi valtakunnallista ratkaisua, Hassi perää.
Hassin mukaan ongelmia on eniten kunnissa, joissa työpaikat ovat vähentyneet eikä kysyntää työvoimalle ja 1970- ja 80-luvuilla rakennetuille vuokra-asunnoille enää ole.
Kunnat ovat tarttuneet ongelman hoitoon vaihtelevasti.
– Purkaminen maksaa avustuksesta huolimatta, ja siellä voi olla vielä rakennusaikaista lainaa jäljellä. Useimmiten omistajakuntakin joutuu rahoittamaan sopeuttamista, eivät ne ole halpoja ratkaisuja, Hassi toteaa.
Hassi kehottaa silti kuntia tervehdyttämään vuokra-asuntokantaa, koska tyhjäkäynti vaikeuttaa peruskorjausten ja kunnossapidon rahoitusta ja on kallista muille asukkaille. Käytännössä tämä tarkoittaa uustuotantoa tai peruskorjauksia sinne, missä on selkeää kysyntää ja asuntojen purkamista siellä, missä kysyntää ei ole näköpiirissä.
– Viivyttäminen on ongelman siirtämistä eteenpäin ja jossain vaiheessa kustannuksia kuitenkin kertyy. Aika ei kyllä hoida ongelmaa, Hassi painottaa.
Rääkkylässä on purettu, myyty ja laitettu tyhjilleen
Rääkkylä tarttui toimeen kymmenkunta vuotta sitten, kun vuokrataloyhtiön käyttökustannuksia oli pakko saada pienemmiksi.
– Keskitämme asukkaita tyhjenevistä rivitaloista parempikuntoisiin ja jätämme taloja tyhjilleen, haemme Valtion asuntorahastosta purkuavustuksia ja velkojen anteeksiantoa tai kohtuullistamista sekä pyrimme maksamaan vuokrataloyhtiön velkoja pois ja purkamaan taloja, kunnanjohtaja Esko Rautiainen luettelee.
Rivitaloja on purettu kolme, myyty neljä ja 11 on poistettu käytöstä ja on kylmillään. Osin varastoina toimivat rakennukset odottavat purkamista, kunhan siihen löytyy rahaa.
– Purkaminen maksaa noin sata euroa neliöltä eli ei sekään aivan halpaa ole, kunnanjohtaja huomauttaa.
Rääkkylän Vuokratalot -yhtiöllä on nyt käytössä 14 vuokrataloa, joissa on yhteensä 74 asuntoa. Vuokrilla on katettava kaikki käyttökustannukset mukaan lukien kunnostukset, muutoin kunta joutuu tukemaan yhtiötä taloudellisesti.
Lisähuolta Rääkkylässä aiheuttaa Keski-Karjalan Vanhustentaloyhdistyksen hakeutuminen konkurssiin elokuussa. Kunta joutuu maksamaan yhdistykselle takaamansa lainan, minkä lisäksi yhdistyksellä on Rääkkylässä yli 40 vanhusten asuntoa.
Kunnanjohtaja Rautiainen pelkää, että konkurssipesä ei löydä vastuullista ostajaa ja alhaisen käyttöasteen asunnot päätyvät lopulta kunnan kontolle. Ne on rakennettu kunnan vuokratontille.