Etelä-Karjalan hyvinvointialue aloittaa yt-neuvottelut – tavoitteena vähentää 115 henkilötyövuotta

Lokakuun alussa alkavien neuvotteluiden tavoitteena on lopettaa vuodeosastot Honkaharjussa Imatralla. Myös toiset, laajemmat yt-neuvottelut on todennäköisesti tiedossa.

Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskisen mukaan säästöjen saamiseksi henkilöstö vähenee ja palvelutaso laskee nykyisestä.

Etelä-Karjalan hyvinvointialue (Ekhva) aloittaa yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön vähentämiseksi.

Hyvinvointialue aikoo lopettaa Imatralta Honkaharjun sairaalasta kaksi vuodeosastoa. Ne siirtyisivät Lappenrantaan keskussairaalan yhteyteen.

Ekhvan johtaja Sally Leskisen mukaan Etelä-Karjalan keskussairaalassa on tilaa Honkaharjusta tuleville potilaille, sillä K-sairaalassa on päivittäin 40–60 tyhjää vuodepaikkaa.

Lokakuun alussa alkavien yt-neuvotteluiden piirissä on 350 työntekijää. Toimintojen uudelleen organisoinnin Honkaharjussa ja keskussairaalassa arvioidaan vähentävän yhteensä noin 115 henkilötyövuotta.

Sairaalan käytävä
Honkaharjun vapautuviin tiloihin aiotaan siirtää Ekhvan toimintoja vuokratiloista Imatran alueelta. Arkistokuva Kuva: Tanja Hannus / Yle

Myös toiset yt-neuvottelut näköpiirissä

Ekhvan johtaja Sally Leskisen mukaan tiedossa on myös toiset, laajemmat yt-neuvottelut, jotka koskisivat kaikkia ammattiryhmiä. Aluehallitus päättää näiden neuvotteluiden alkamisesta kokouksessaan lokakuun alussa.

Henkilöstön vähentämisellä tavoitellaan säästöjä, jotta hyvinvointialueen talous saataisiin tasapainoon.

Lappeenrannan K-sairaala.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen saama valtion rahoitus ensi vuodelle on noin 612 miljoonaa euroa. Arkistokuva Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Lisärahaa valtiolta ei ole tulossa

Miinusmerkkistä tulosta tehnyt Etelä-Karjalan hyvinvointialue on hakenut valtiolta lisärahoitusta palveluiden turvaamiseksi. Sally Leskinen kertoo, ettei lisärahoitusta tälle vuodelle, eikä todennäköisesti myöskään ensi vuodeksi ole tulossa.

Ensi vuonna hyvinvointialueen on löydettävä säästöjä 34 miljoonan euron edestä. Ensi vuoden sopeutukset pitävät sisällään henkilöstön vähentämistä, tomintamallien järkeistämistä sekä palveluverkon tiivistämistä eli palvelujen siirtymistä Lappeenrannan suuntaan.

Aiemmin hyvinvointialue on yrittänyt saada säästöjä myös kevyemmillä konsteilla, kuten eläköitymisten ja määräaikaisuuksien kautta. Nyt kuitenkaan nämä toimet eivät riitä.

– Vaikka olemme onnistuneesti tehostaneet prosesseja ja rakentaneet toimintamalleja tulevaisuuteen, joudumme nyt kohdentamaan sopeutuksia myös vakituiseen henkilöstöön, hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen toteaa.

Ensi vuoden sopeutustoimet eivät riitä, vaan niukkuus jatkuu: hyvinvointialueen pitäisi löytää lisää säästöjä yhteensä noin 80 miljoonaa euroa vuosina 2027 ja 2028.