GRONINGEN/AMSTERDAM/HAAG Yliopistosairaalan käytävillä kulkee valkotakkisia henkilöitä. Ulospäin ei erota, kuka on valmis ammatinharjoittaja ja kuka vasta opiskelee alaa.
Anna Verhoef pyörii valkoisilla käytävillä tavallisissa vaatteissa. Takana on vasta muutama oppitunti.
Tuore lääketieteen opiskelupaikka on hänelle toiveiden täyttymys.
– Saa tehdä työtä ihmisten kanssa mutta samalla oppii tiedettä, Verhoef innostuu.
Motivaatiota ja lukuintoa tuntuu Verhoefilla riittävän, mutta niitä hän ei tarvinnut päästäkseen yliopistoon.
Verhoef sai opiskelupaikan Groningenin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa arvalla.
Näin Verhoef kertoo arvonnasta:
Osa Hollannin yliopistoista on ryhtynyt valitsemaan opiskelijoita arpomalla silloin, kun hakijoita on enemmän kuin paikkoja. Groningenin yliopistossa lääkäriksi pääsi opiskelemaan pelkästään arpaonnella viime keväänä. Kokeita ei pidetty.
Aiemmin lääkäriopintoihin pääsi joko suoraan lukion erinomaisilla arvosanoilla tai läpäisemällä pääsykokeen.
Verhoef ei ole varma, olisiko hän päässyt heti sisään vanhalla mallilla.
– Ehkä en olisi päässyt, koska pääsykokeeseen olisi pitänyt lukea samaan aikaan kuin lukion kokeisiin.
Aikaisempien vuosien pääsykokeissa oli Verhoefin mukaan monivalintakoe, johon oli luettava tekstejä. Lisäksi oli persoonallisuustesti. Siihen ei voinut valmistautua.
Arvonta on harvinaista – vielä
Suurimpaan osaan Hollannin yliopistojen opinto-ohjelmista pääsevät sisään kaikki halukkaat. Karsintaa on suosituilla aloilla, joissa pyrkijöitä on opiskelupaikkoja on enemmän.
Yliopistot saavat päättää opiskelijavalinnoista varsin itsenäisesti, kertoo Hollannin yliopistojen liiton puheenjohtaja Caspar van den Berg.
Opiskelupaikkojen arpominen on Hollannissakin uutta, mutta sen odotetaan lisääntyvän.
430 opinto-ohjelmasta 60:een on jonkinlainen valintamenettely. Ohjelmista 20 käytti viime keväänä arvontaa.
Arvonta oli suosittua lääketieteen, hammaslääketieteen, eläinlääketieteen ja psykologian opiskelijavalinnoissa. Kuinka moni hakija koko maassa pääsi arvalla sisään, ei ole vielä tiedossa.
Huiput poimitaan ensin ja loput valitsee onnetar
Groningenin yliopisto luottaa arpomiseen poikkeuksellisen paljon, yleisempiä ovat valintamallien eri yhdistelmät.
Käytännössä huipputodistukseen yltäneet lukiolaiset pääsevät yleensä sisään yliopistoon suoraan. Sen jälkeen muut osallistuvat pääsykokeisiin tai kisaavat onnettaren suosiosta.
Arvontaa voidaan myös painottaa niin, että hyvillä arvosanoilla saa paremman aseman arpalipukkeelleen. Joillakin aloilla tehdään esikarsintaa pyytämällä hakijoilta motivaatiokirje.
Arvonta on tehokasta ja nopeaa. Hakijoiden liput laitetaan laatikkoon ja nostetaan sieltä satunnaisesti. Säästöt eivät van den Bergin mukaan ole kuitenkaan suurin syy arvonnan lisäämiseen.
Tärkein syy on tasapuolisuus.
– Kaikilla on tasapuoliset mahdollisuudet tulla valituksi.
Yliopistot yrittävät van den Bergin mukaan hakea tasapainoa hakijoiden erinomaisuuden ja tasapuolisuuden välillä.
Van den Berg sanoo, että tutkimusten perusteella erittäin hyvät lukion arvosanat ennakoivat hyvää opintomenestystä myös yliopistossa. Sen sijaan keskitason oppilaat eivät välttämättä pärjää muita paremmin jatko-opinnoissa.
Lääkäri kuitenkin tarvitsee myös sellaisia taitoja, jotka eivät näy todistuksissa.
– Lääketieteen alalla hyvät numerot ovat tärkeitä, mutta alan ammateissa tärkeitä ovat myös keskustelutaidot ja empaattisuus.
Hollannissa lääkäriopiskelijoiden joukkoon halutaan myös moninaisuutta. On hyvä, että potilaat tuntevat lääkärit läheisiksi.
– Haluamme, että edustettuna on eri etnisiä taustoja ja kulttuureja edustavia henkilöitä, van den Berg sanoo.
Hänen mukaansa hakumenettelyjen kokemuksia käydään läpi työryhmässä ja haetaan parannuksia.
Hakijoita miellyttää ainakin se, että vaativan valintaprosessin stressi jää pois.
Arpa on tasapuolinen
Arpaonni suosi myös Aylin van Reneniä, joka pääsi lukemaan kriminologiaa Amsterdamin yliopistoon.
Kriminologiasta on tullut yksi suosituimmista oppiaineista, joten paikkoja ei riitä kaikille.
Oppiaine sisältää muun muassa oikeustiedettä, psykologiaa ja tilastotiedettä.
Arvontaa edelsi testi, joka van Renenin mukaan mittasi lähinnä kiinnostusta alaan. Aikaisempina vuosina tarjolla on ollut pääsykoe.
Testien aikaan van Renenillä oli lukiossa koeviikko, joten molempiin olisi ollut vaikea päntätä samaan aikaan.
Hänen ystävistään suurin osa pääsi yliopistoon hyvien arvosanojen perusteella.
Näin van Renen tuumaa arvonnasta:
Van Renen pitää arvontaa reiluna tapana valita opiskelijoita.
– Arpominen on tasapuolista. Valinta ei perustu vaikkapa ulkonäköön.
Hänen mielestään sisäänpääsyä voisi muuttaa niin, että lukemisestakin olisi hyötyä. Arvosanojen ja arvonnan merkitys voisi olla hänen mielestään puolet ja puolet.
– Tai hyviä arvosanoja saaneet saisivat nimensä parikymmentä kertaa arpomislaatikkoon.
Van Renen halusi aiemmin poliisiksi, mutta nyt häntä on alkanut kiinnostaa työ puolustusvoimissa.
Lääkärivanhempien lapsista tulee helpommin lääkäreitä
Myös tuore lääketieteen opiskelija Anna Verhoef ymmärtää yliopistojen pyrkimyksen lisätä erilaisista taustoista tulevien ihmisten mahdollisuuksia.
– He halusivat tehdä opiskelemaan pääsystä reilumpaa ihmisille, joilla ei ole varaa maksaa tutoreita tai ostaa lisätietoa.
Hän tarkoittaa yksityisten yritysten myymiä valmennuksia pääsykokeisiin. Ilman niitäkin toki voi päästä opiskelemaan.
Lisäksi on havaittu, että lääkärivanhempien lasten on ollut muita helpompi päästä opiskelemaan lääketieteitä. Kotoa saatu preppaus auttaa.
– Motivaatiota ei nyt tosin mitata mitenkään. Hakijoiden ei myöskään tarvitse osata mitään perustietoja, joita aiemmin mitattiin testeillä.