Hailuodon kunta on laittamassa harvinaisen suuren määrän tontteja myyntiin. Rakennuspaikkoja on tulossa peräti 44.
Kunnanhallitus asettaa kaavamuutoksen esille lokakuun ajaksi.
– Tämä on saaren historiassa täysin poikkeuksellinen lukumäärä, kertoo kunnan tekninen johtaja Markku Maikkola.
Kunta haluaa lisää asukkaita, kun heitä on nyt 948.
Tontteja on tulossa saaren ytimeen Kirkonkylän alueelle. Kaavamuutos mahdollistaisi omakoti-, paritalo- ja rivitalojen rakentamisen.
Hailuodon kunnanjohtaja Maarit Alikosken mukaan kunnan elinvoimalle uusilla tonteilla on todella suuri merkitys.
– Kirkonkylän kaavamuutos on Hailuodon historiassa merkittävä asia. Useamman vuoden ajan kunnalla ei ole ollut osoittaa myyntiin tontteja, vaikka kysyntää tonteille on ollut, Alikoski kertoo.
Tuore väestöennuste maalailee Hailuodolle kahdenlaista tulevaisuutta: saareen tulee joko väestön kasvua tai se hiipuu.
– Toiveena on, että väkimäärä kasvaisi noin sadalla. Lapsiperheitä kaivataan. Henkilökohtaisesti olen luottavainen, vaikka omakotitalojen rakentaminen on ennätyksellisen alhaalla, Alikoski sanoo.
Kiinteän yhteyden eli pengertien ja kahden sillan odotetaan valmistuvan syksyllä 2026. Tämä helpottaa mantereen ja Hailuodon välistä liikennettä, kun lautta poistuu käytöstä.
Lisää matkailijoita meren äärelle
Hailuoto satsaa myös matkailijoihin.
Kunta alkaa toteuttaa saaren länsiosassa olevan Marjaniemen Nokan asemakaavaa. Marjaniemen ohella kunnassa kohdistuu merkittäviä odotuksia Rantasumppuun. Yhteensä loma-asumiseen on tulossa 10 000 kerrosalaneliömetriä.
Marjaniemen Nokan asemakaava mahdollistaa alueelle uuden hotellin ja loma-asuntojen rakentamisen.
Rantasumpun kaava mahdollistaa jo loma-asutusta. Asemakaavamuutosta oli käynnistämässä yksityinen yrittäjä, joka ei ole vielä kertonut suunnitelmistaan.
Hailuodon saaren valtiksi kunnanjohtaja Alikoski kokee saaren luonnon.
Kuntaliitto teki vuonna 2024 Kuntalaistutkimuksen, johon vastasi 10 000 kuntalaista 46 kunnasta. Tutkimuksessa hyvän kotikunnan määrittelyssä merkittäviksi tekijöiksi nousivat muun muassa turvallisuus, hyvä asunto ja luonnonläheisyys.
– Meillä on tarjota eräänlaista luomu-terveydenhoitoa, kun saa asua tällaisessa luontoympäristössä, kertoo Alikoski.