Riihimäen kulttuurihistoriallisesti merkittävä Rautatienpuisto halutaan elvyttää ja saada kaupunkilaisten laajempaan käyttöön. Nyt puisto on kuin piilotettu helmi, joka huokuu paikkakunnan historiaa, mutta jonka läpi satunnaiset kulkijat oikaisevat keskustaan.
Puistossa on kymmeniä eri puulajeja sekä monipuolinen kasvillisuus ja eläimistö.
– Täällä on tosi paljon erilaisia puita. Koivujen ja havupuiden lisäksi täällä on paljon jalopuita, kertoo hortonomiksi opiskeleva Kaisa Tonteri.
Hän tekee puistosta opinnäytetyönsä Hämeen ammattikorkeakoululle. Tällä viikolla Tonteri on liikkunut puistossa satelliittien signaalia hyödyntävän GNSS-laitteen kanssa. Sen avulla Kaisa Tonteri on merkinnyt karttapohjalle puiden sijainnit ja lajit. Hän toimii kaupungilla avustavana suunnittelijana.
– Puistossa on 21 eri lehtipuulajia, 10 eri havupuulajia ja 15 eri pensaslajia, Tonteri luettelee.
Puisto on kooltaan samaa luokkaa kuin Helsingin Esplanadin puisto, vajaat 2 hehtaaria. Puistoon mahtuisi kaksi ja puoli jalkapallokenttää.
Kaupunki on käynnistänyt yleissuunnitelman laatimisen Rautatienpuistolle. Suunnitteluun on kutsuttu mukaan myös kaupunkilaiset, jotka pääsevät vaikuttamaan puiston tulevaisuuteen osallistumalla puistokävelylle tai vastaamalla verkkokyselyyn.
Puiston vanhimmat rakennukset 1850-luvulta
Rautatienpuisto sijaitsee veturitallien ja Keskuskirkon välisellä alueella. Mutkittelevan puistoalueen vanhimmat rakennukset ovat 1850-luvulta. Ensimmäiset rakennukset toimivat rautatienrakentajien asuntoina, minkä jälkeen alue palveli rautatieläisten asuinalueena. Vanhin säilynyt rakennus on rakennusmestarin talo vuodelta 1857.
Puistoalueeseen kuuluu myös Antonin talo pihapiireineen. Vuonna 1858 valmistunut rakennus on toiminut aiemmin kaupunginmuseona ja nykyisin se on kaupungin kulttuuri- ja yhteisötila.
Kaisa Tonteri on koulutukseltaan myös rakennuskonservaattori, joten työ puiston parissa yhdistää hänen molemmat osaamisalueensa.
– Tämä on ihan mieletön paikka. Nämä vanhat rakennukset ja historia, joka tähän liittyy. Kyllä tämä puisto selvästi vähän rakkautta tarvitsee, Tonteri kuvailee työkohdettaan.
Rautatienpuiston rakennuskokonaisuus suojeltiin kulttuurihistoriallisen arvonsa vuoksi vuonna 1993. Puistolla on historiallisen merkityksen lisäksi huomattava ekologinen arvo. Alueelle on istutettu myös uusia puita.
Puisto on kuin keuhkot keskellä kaupunkia
– Tämä puiston on Riihimäen keuhkot keskellä kaupunkia, Tonteri huokaa ja katselee ympärilleen.
Puistossa on ilmeisesti jossain vaiheessa pyritty arboretum-tyyppiseen ratkaisuun, sillä alueelle on istutettu myös erikoisempia puulajeja, kuten esimerkiksi jalopähkinää.
Suunnittelutyö etenee nyt kartoituksen, osallistamisen ja historiaselvitysten kautta kohti yleissuunnitelmaa. Suunnittelussa pohditaan muun muassa virallisten polkureittien lisäämistä, valaistuksen parantamista sekä perinneperennojen ja mahdollisen hyötykasvitarhan sijoittamista alueelle.
– Antonin talon pihassa on joskus ollut hyötykasvitarha sekä ennen sitä ryytimaa. Haluttaisiinko sellainen palauttaa sinne, Kaisa Tonteri miettii.
Lisäksi suunnitelmissa on puiston historian esiintuominen esimerkiksi kylttien avulla. Haasteita suunnittelulle tuo se, että puistoalueen reunoilla on myös yksityisten omistuksessa olevia tontteja.
Riihimäkeläiset pääsevät osallistumaan puistokävelylle tiistaina 30. syyskuuta kello 17 alkaen. Kävely lähtee Antonin talon pihapiiristä. Verkkokyselyyn voi vastata kaupungin verkkosivuilla 15. lokakuuta saakka.